Hallitusneuvottelujen ensimmäisestä viikosta nousi julkisuuteen lähinnä niitä käyvien puolueiden edustajien keskinäinen kiukuttelu sosiaalisessa mediassa. Toivottavaa olisi, että nyt päästäisiin kuulemaan myös asiallisia terveisiä. Nelivuotisen vaalikauden aikana ei pitkälle pötkitä, jos nahina ei osoittaudu pelkäksi alkuhöyryjen päästelyksi. Yhteistä tilannekuvaa on tähän mennessä muodostettu mieluummin viihdyttävästi kuin rakentavasti.
Hallituksen pitäisi korjata Suomen suuntaa ja kääntää velkainen julkinen talous kohti parempaa. Alkuviikosta pitäisi syntyä linjaus kuuden miljardin euron sopeutuksesta eli leikkauksista, rakenteellisista uudistuksista ja veroratkaisuista. Hallitusta muodostava Petteri Orpo (kok.) arvioi maanantaiaamuna, että talousraami olisi valmiina tiistaina.
Tämä raami lyödään talousryhmästä muille neuvotteluryhmille reunaehdoiksi, joiden puitteissa niiden tulee suunnitella uudistuksia. Apuun tulee 18 alaryhmää. Mukana on myös laaja edustus Pirkanmaalta.
Hallitusneuvottelujen ensimmäisen viikon aikana talouden uutiset pysyivät mollivoittoisina. Kotimaiselta teollisuudelta tuli useita ilmoituksia pitkiin lomautuksiin tähtäävistä muutosneuvotteluista, ja Euroopan keskuspankki jatkoi koronnostoja.
Korkea korkotaso haittaa yksityistä taloutta. Se jarruttaa kulutusta ja kaikenlaisia investointeja, heikentää kysyntää ja pitkittää taantumaa. Valtion kannalta se pahentaa julkisen sektorin velanhoitorasitusta. Talouden näkökulmasta hallituksen tulisi päättää uudistuksista ja panna ne toimeen ripeästi. Somehuulenheiton voisi säästää sellaiseen suhdanteeseen, kun joutavuuksiin ja pullisteluun on varaa tuhlata aikaa.
Hallituksen tavoitteiden kannalta tärkeysjärjestyksessä kärkipäähän nousee talousraamin lisäksi linjaus maahanmuutosta. Käytännössä perussuomalaisten tulisi tinkiä 3 000 euron kuukausipalkan ehdosta työperäiselle maahanmuutolle. Suomen pitäisi saada nettomaahanmuuttoa joka vuosi yli 40 000 ihmistä. Pahin työvoimavaje on sote-sektorilla. Siellä näin korkea tulovaatimus rajaa ison osan töistä ulkomaalaistyövoiman ulottumattomille. Pelkästään kasvavalla eläkeläistyövoiman käytöllä yhtälö ei ratkea, vaikka kaikille eläkkeellä yhä työssä käyville on syytä nostaa hattua.
Myöskään elinkeinoelämän järjestöt eivät tiedota huvikseen lähes päivittäin työperäisen maahanmuuton lisäämisen tarpeesta. Maanantaina sanoman toisti Keskuskauppakamari, viime viikolla Teknologiateollisuus. Jopa jämähtäneen kysynnän aikana teollisuudella on merkittävä työvoimavaje.
