Kokoomus aloitti viime viikon lopulla hallitustunnustelut lähettämällä eduskuntaryhmille 24 kohdan kysymyslistan, joihin se pyysi vastauksia tiistaihin mennessä.
Kysymysten skaala on laaja, eikä kysymyksiä ole priorisoitu, mutta listan voi kiteyttää yhteen kysymykseen: Miten Suomen tulevaisuus turvataan? Vastauksissa puolestaan kiteytyy yksi teema: työ. Työ lisää tuottavuutta, tuottavuus kasvattaa Suomen kilpailukykyä, kilpailukyvyn kasvu voimistaa Suomen vetovoimaa, mikä puolestaan avaa tietä investoinneille, mikä tuottaa innovaatioita ja lisää työtä.
Puolueiden hallitushalukkuudesta kertoo vastaus viimeiseen kysymykseen, joka kuului: Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?
Lue lisää: Nämä 24 kysymystä hallitustunnustelija Petteri Orpo jakoi muille puolueille
Kristillisdemokraateilla ei ole kynnyskysymyksiä lainkaan. Myös Liike Nyt haluaa hallitukseen ja on valmis kuuden miljardin leikkauksiin, kun taas vasemmistoliiton mukaan kuuden miljardin sopeutus tuottaisi mittavaa kärsimystä. Vihreiden yksi kynnyskysymys pitkällä listalla on, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Rkp linjaa menevänsä hallitukseen, joka tekee tuon ilmastotavoitteen eteen töitä ja vaalii ruotsin kieltä. Keskusta poteroitui oppositioon, eikä vastannut kysymyksiin.
Kolmen suurimman hallitushalukkuus on selkeä ja vastauksissa on aistittavissa kompromisseja: Perussuomalaiset ei lähde hallitukseen, jos Euroopan ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa ei rajoiteta, mutta on valmis täyttämään 100 000 työllisen aukkoa EU:sta tulevalla työvoimalla. Sdp on valmis hallitukseen, joka edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää politiikkaa ja joka ei kohdista leikkauksia hyvinvointivaltion perustehtäviin kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen tai sosiaaliturvaan. Yllätys tuli kokoomukselta. Se ei pidä enää kynnyskysymyksenä hallitustyölle kuuden miljardin sopeutusta valtion talouteen. Se kuuluu nyt näin: Kynnyskysymyksemme on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan ja tulevaisuuden turvaaminen.
Ei-poliittiset tahot ovat ehättäneet myös kommentoida kysymyksiä. Pitkän linjan talousasiantuntija Sixten Korkman sanoi Ylelle viikonloppuna, että nyt on tärkeintä sopia siitä, että velkaantumisen kierteen katkaisemiseen sitoutetaan kaikki, myös tulevat hallitukset: ”Me ymmärrämme, ettei se voi tapahtua siedettävällä tavalla yhden vaalikauden aikana.” Talouspolitiikan arviointineuvosto puolestaan sanoo kannanotossaan, että suhteellisen heikoista talouskasvunäkymistä huolimatta Suomen nykyinen suhdannetilanne ei ole hyvä perustelu lykätä sopeuttamista. Sopeutustoimet on kuitenkin perusteltua jakaa monelle vuodelle.
