Torstai oli hyvän energian päivä. Pörssisähkö oli aamuyöllä tunteja ilmaista, kun tuulivoima oli tuottanut yölläkin noin 4 000 megawattia ja ydinvoima samoin. Aamuseitsemältä kumpaakin syntyi vielä enemmän, kun tuuli yltyi ja Olkiluodon 3. voimalan tuotanto nostettiin koeajon loppusuoralla huippuun.
Ensi maanantaina pitkänsitkeä, 14 vuotta venähtänyt suurinvestointi aloittaa säännöllisen tuotannon. Mikäli yllätyksiä ei tule, sen jälkeen Suomen koko sähkön tuotannosta 40 prosenttia syntyy ydinvoimalla 4 400 megawatin kapasiteetilla. Ydinvoima on perusvoimaa, jonka suuri osuus vakauttaa markkinoita ja alentaa pörssisähkön Suomen aluehintatasoa. Sähköfutuurit ennakoivat nyt ensi talveksi kalleimmillaan noin 12 sentin kilowattituntihintaa. Samalla uusi kapasiteetti varmisti riippumattomuuden venäläisestä sähköstä tulevaisuudessa. Lauhana viime talvena sen teki sähkön säästö.
Fossiilittoman sähkön tuotannossa aurinkoa ja tuulta hyödynnetään jatkuvasti enemmän. Tuulivoimaloita nousi viime vuonna 437 ja niitä oli vuoden lopussa lähes 1 400. Tuulivoiman kapasiteetti on yli 5 000 megawattia, tämän ja ensi vuoden aikana tulee yli 3 100 megawattia lisää. Tuulivoiman hyötysuhde on alle puolet ydinvoimasta, mutta jo nyt sitä on ajoittain tuotettu enemmän kuin ydinvoimaa.
Tuulivoimakaan ei ole ongelmaton. Haitat ovat jääneet rannikolle ja Pohjois-Suomeen, joiden hyöty on jäänyt kuntien kiinteistöveroihin ja maanomistajien vuokratuloihin. Siirtokapasiteettia tarvitaan lisää, sillä tuulisähköä tarvitsee eteläinen Suomi. Pirkanmaalla on jouduttu totuttelemaan maankäyttö-, maisema- ja meluhaittoihin vain vähän. Hankkeita on muutama.
Sähkö on halpaa, kun tuulivoimaa syntyy paljon. Silloin tuotannon lisäarvo jää olemattomaksi. Siksi Suomeen on suunnitteilla muun muassa akkuja ja vetylaitoksia, joissa tuulivoima saadaan talteen. Tuulisähköllä tehdään vedestä elektrolyysillä vihreää vetyä, jota voidaan jalostaa päästöttömäksi ammoniakiksi tai metaaniksi. Tämä sähkön tarve voi nostaa hintaa.
Metsäteollisuudessa viennin jalostusaste on laskenut. Pelkän fossiilittoman halvan sähkön tai edes raakavedyn vientimaaksi Suomen ei kannata tyytyä, vaan käyttää näitä kilpailuvaltteina ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Se vaatii runsaasti julkista tukea. Tampereen Tarastenjärvelle tuleva Nordic Ren-Gas oy:n vetylaitos syntyy valtion yli neljäsosan rahoitusosuudella. Investointi maksaa 162 miljoonaa euroa, josta jo myönnetyn tuen osuus on 46 miljoonaa.