Edellisen hallituksen viisikosta löytyi uusi luopuja, kun myös vihreiden Maria Ohisalo ilmoitti heittävänsä pyyhkeen kehään. Puolue joutuu valitsemaan kesäkuussa uuden puheenjohtajan. Takana ovat surkeasti menneet eduskuntavaalit, joissa puolue menetti 7 paikkaa.
Ohisalon ilmoitus ei yllättänyt. Vihreistä tuli otollinen maalitaulu hallituksen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ja EU:n ilmastovaatimusten vastustajille. Epäluulo oli vaalituloksen perusteella laajaa ja jyrkkää. Milloin oltiin hyväuskoisia mallioppilaita, milloin nukuttiin, kun olisi pitänyt valvoa Suomen etuja. Jäi myös huomaamatta, että monelle oli tullut kipuraja vastaan elämisen kallistuessa. Ilmastonmuutoksen torjunta jäi tärkeysjärjestyksessä hyökkäyssodan seurausten jalkoihin.
Vihreillä ei ollut jakoa pääministeriyspainotteisessa vaalikamppailussa, eikä Ohisalo noussut esiin vihervasemmiston puheenjohtajistosta. Hänen olisi tullut kyetä vaalien alla yhtä suoraan selkeyteen kuin tiistaina, kun hän ilmoitti väistymisestään.
Suomessa on yksi vihreä poliitikko, joka kelpaa omiaan laajemmalle joukolle. Pekka Haavisto on jo pienen askelman päivänpolitiikkaa ylempänä eikä tähtää puoluejohtoon – eikä hänestä olisi ainakaan räyhäkkääksi oppositiojohtajaksi. Tamperelaisista varapuheenjohtaja Iiris Suomela putosi eduskunnasta. Tilalle noussut Oras Tynkkynen olisi asialinjan ehdokas.
Viime viikolla väistymisestään kertoi sdp:n Sanna Marin, vaikka demarit paransivat vaalitulostaan. Viisikosta heikoimman vaalituloksen sai perussuomalaisten näivettämän keskustan Annika Saarikko, jonka puolueelta lähti 8 paikkaa. Kaksissa viime vaaleissa puolueen paikkaluku on laskenut 49:stä 23:een. Ei olisi tavaton yllätys, vaikka Saarikkokin ilmoittaisi ”kevään kuluessa” luopumisestaan.
Turpiin tuli myös vasemmistoliitolle, joka vihreiden tavoin menetti asemiaan sdp:n hyväksi. Puolueen eduskuntaryhmä pieneni viidellä. Vasemmistoliitolla ei olisi varaa päästää irti puheenjohtaja Li Anderssonista, jonka rento karisma on ollut silmiinpistävää poliittisiin vastustajiin verrattuna.
Viisikosta vahvimmin on pitänyt otteen vallankahvasta rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson. Rkp on viimeksi menettänyt hallituspuolueen aseman jäätyään Sipilän hallituksesta 2015. Nyt vastuunkantajaa tarvitaan taas enemmistön kasaamiseksi: oikeistohallitukseen rkp mahtuisi, kunhan saisi perussuomalaisten kanssa aikaan kielirauhan ruotsin asemasta. Muissa asiakysymyksissä rkp:n notkeus on aina mitattu ylivoimaiseksi.
