Ilman radikaaleja äkkitapahtumia Suomi kärsii ilmastomuutoksen talousvaikutuksista vähemmän kuin moni muu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Suomen ympäristökeskus ja Demos Helsinki tutkivat monimutkaista aihetta valtioneuvostolle.
Päätelmäksi tuli, että vihreä siirtymä on tärkeämpi julkiselle taloudelle lähivuosikymmeninä kuin ilmastonmuutos. Jälkimmäisen vaikutukset heijastuvat talouteen pitkän ketjun kautta.
Mikäli maapallon lämpeneminen pysyy ”kohtuullisissa rajoissa” eli 2–3 asteessa, ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset kuten sään ääri-ilmiöt vaikuttavat Suomessa kansan- ja julkistalouteen vähemmän kuin valtaosassa muita maita. Suomi voi jopa kohentaa asemiaan investointikohteena. Täällä kuumuus ja kuivuus eivät piinaa eikä talous nojaa fossiilituotantoon.
Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntien varautumista ilmastonmuutokseen. Usealta kunnalta ovat hukassa sekä kokonaiskuva että varautumiskeinot.
Pirkanmaalla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuonna 2030. Vuosina 2007–2021 ilmastopäästöt alenivat kolmanneksen. 2022–2030 päästöt pitäisi vielä puolittaa. Sen lisäksi osa päästöistä tulisi kompensoida maankäyttösektorin toimin ja uusiutuvan energian tuotannolla. Maakunnassa suurimmat päästölähteet olivat vuonna 2021 tieliikenne 31 prosentin osuudella, maatalous 14 prosentilla ja kaukolämpö 15 prosentilla. Liikennepäästöt vähenevät sitä mukaa kun autokanta uusiutuu ja sähköistyy.
Kaukolämpöä tuotetaan paljon kuntien yhtiöissä, niin myös Tampereella. Naistenlahden uusi voimalaitos vähentää lämmityspäästöjä tästä vuodesta lähtien. Lämmöntuotannossa suuri ilmastoaskel otetaan kuitenkin vasta sitten, kun polttoon perustuvaa tuotantoa voidaan korvata vetytaloudella ja pienydinvoimaloilla. Tässä Tampere pyrkii eturintamaan. Lielahdessa on jo käytössä ensimmäinen tuulisähköä hyödyntävä sähkökattila.
Vihreä siirtymä maksaa, eikä synny ilman julkista rahoitusta. Tarastenjärvelle on suunnitteilla Nordic Ren-Gas oy:n ja Tampereen sähkölaitoksen yhteistyönä synteettistä metaania, vetyä ja kaukolämpöä tuottava laitos. Rakentamisen on määrä alkaa jo tänä vuonna ja valmista pitäisi olla 2026. Laitos maksaa yli 160 miljoonaa. 46 miljoonan valtiontuki on ollut Suomen suurin yksittäinen vihreän siirtymän energiatuki.
Sähkölaitos on myös ollut mukana energiayhtiöiden ja LUT-yliopiston selvityksessä, jossa tutkittiin kaukolämmön tuottamista ydinvoimalla. Pienydinvoimala on aikaisintaan 2030-luvun ratkaisu.
