Eduskuntavaalien lähestyessä moni puolue on jo etukäteen ilmoittanut, kenen kanssa se ei ainakaan lähde seuraavaan hallitukseen. Kun tähän yhdistetään julkisuudessa vilkkaana käyvä keskustelu seuraavan hallituspohjan vaihtoehdoista, äänestäjä saattaa hämmentyä eikä lopulta tiedä, äänestääkö hän eduskunta- vai hallitusvaaleissa.
Siispä on tarpeen muistuttaa, että 2. huhtikuuta ja keskiviikkona alkavassa ennakkoäänestyksessä valitaan nimenomaan eduskunta seuraavalle nelivuotiskaudelle. Vaalin tuloksena toki selviävät myös puolueiden väliset voimasuhteet, mutta hallitusneuvottelujen pohtiminen on tässä vaiheessa turhan ennenaikaista.
Myös politiikan tutkijat kuten Sami Borg varoittavat, ettei äänestäjän kannata lähteä taktikoimaan. Kun vaalien ennakkoasetelma on niin tasainen kuin kannatusmittaukset ovat viime viikkoina osoittaneet, tulevalle hallituspohjalle on lukuisia vaihtoehtoja. Lisäksi tulevat hallituskumppanit joutuvat väistämättä Suomen monipuoluejärjestelmässä tekemään runsaasti kompromisseja ennen kuin toimintakykyinen hallitus on aikanaan saatu muodostettua.
Tässä vaiheessa vaalikamppailua äänestäjän on vain viisainta pohtia omassa sydämessään, mille puolueelle ja kenelle ehdokkaalle haluaa arvokkaan äänensä antaa. Neuvoja äänestyskäyttäytymiseen ei pidä jakaa lehtien palstoilla, vaan jokainen tekee päätöksensä itse, omien arvovalintojensa ja prioriteettien pohjalta – niin viisaasti ja harkitusti kuin kykenee.
Voisi olettaa, että vakiintuneen äänestyskäyttäytymisen lisäksi liikkeellä on taas runsaasti liikkuvia ääniä. Onpa vaaliuurnilla mukana myös suuri määrä ensikertalaisia ja vastaavasti osalle äänestäjistä neljän vuoden takaiset vaalit jäivät viimeisiksi.
Kokenutkin äänestäjä joutuu pohtimaan, painottaako omassa äänestyskäyttäytymisessään omaa etuaan, eli äänestääkö puoluetta, joka ajaa juuri hänen asiaansa. Vai arvioiko äänestäjä enemmän kokonaiskuvaa, eli hakee ehdokkaita ja puolueita, joiden uskoo vievän koko Suomea, sen taloutta ja kehittämistä oikeaan suuntaan. Viime kädessä kyse on kumminkin arvovalinnasta.
Demokratian toimivuuden kannalta olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni kävisi äänestämässä ja käyttäisi länsimaiseen edustukselliseen demokratiaan kuuluvaa arvokasta oikeuttaan vaikuttaa tulevaan päätöksentekoon.
Kuten kulunut vaalikausi on osoittanut, maailma voi yllättää ja eduskunta voi joutua tekemään odottamattoman suuria ja kauas tulevaisuuteen katsovia päätöksiä. Vaikka emme näe tulevaisuuteen, Suomen ja sen kansanedustuslaitoksen pitää tälläkin kertaa varautua siihen, että elämä voi yllättää.