Suomalaisten keskimääräinen kestävyyskunto on jo vuosikymmeniä heikentynyt, todistaa yksiselitteisesti tuore tutkimus. Tampereen UKK-instituutin, Maanpuolustuskorkeakoulun, Puolustusvoimain sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkimuksen mukaan suomalaismiesten kestävyyskunto on jo 45 vuoden ajan laskenut. Tämä näkyy muun muassa varusmiesten Cooperin-testin tuloksissa.
Kun vuonna 1979 varusmiehet juoksivat 12 minuutissa keskimäärin 2760 metriä, niin vuonna 2021 keskimääräinen Cooperin tulos oli vain 2376 metriä. Neljässä vuosikymmenessä alle 2200 metriä, eli heikon tuloksen juosseiden määrä on noussut neljästä prosentista 31 prosenttiin.
Kansalaisten keskimääräisen kestävyyskunnon heikkeneminen uhkaa rapauttaa yhteiskunnan välttämättömiä toimintoja, kuten poliisin, pelastajien ja terveydenhuollon ammattilaisten toimintakykyä ja jaksamista työssään. Erityisen huolestuttavaa on Suomen puolustuskyvyn odotettu aleneminen sotilaiden kestävyyskunnon rapautuessa.
Samalla keskimääräinen eliniän odote kuitenkin hyvinvointivaltiossa jatkuvasti nousee. Väestön ikääntyessä muun muassa muistisairauksien määrä uhkaa lähivuosikymmeninä moninkertaistua.
Suomessa on tällä hetkellä noin 200 000 muistisairasta, mutta vuoteen 2050 mennessä Suomessa saattaa elää jo yli puoli miljoonaa muistisairasta. Heidän hoitamisensa vaatii paljon fyysistä kuntoa ja kestävyyttä myös hoidon ammattilaisilta. Lisäksi muistisairauksien ennaltaehkäisyssä tehokkain yksittäinen keino on tutkimusnäytön perusteella juuri liikunta. Liikunta pitää paitsi kehon, myös aivot kunnossa.
Miten liikuntaa sitten saataisiin Suomessa lisättyä kaikissa ikäryhmissä? Tärkeintä on palauttaa kaikkeen liikuntaan ilo. Sitä ei saa tukahduttaa liialla kilpailutulosten korostamisella. Tärkeintä liikunnassa pitää olla sen tuottama ilo ja hyvä olo.
Lapsilta ei pidä valmentaessa riistää liikunnan leikillisyyttä liian aikaisin, mieluummin ei koskaan. Kilpailujen voittaminen on mukavaa, mutta voittojen pitäisi olla ennemminkin bonus, mukava lisä liikunnan ilosta, kuin päätavoite.
Liikunnan ilon ja hyvän olon korostaminen tai todistaminen ei edes ole vaikeaa. Jo kävelystä tulee hyvä olo. Päiväkotien hoitajat pystyvät siihen. Liikunnan opettajat pystyvät siihen, halutessaan. Urheiluseurojen valmentajat pystyvät siihen. Kaikkein suurin vastuu liikunnan ilon välittämisestä lapsille on silti vanhemmilla. Liikkukaa lastenne kanssa, käykää lasten kanssa lenkillä. Pelatkaa ja leikkikää yhdessä ulkona.