Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessi on viimein edennyt loppusuoralle. Näin uskaltaa vihdoin sanoa, sillä presidentti Sauli Niinistö on matkustanut Turkkiin lunastamaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin lupauksen.
Jos Erdoğan ilmoittaa perjantaina odotetusti Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisestä, jäsenyys voidaan ratifioida jo ennen Turkin toukokuussa järjestettäviä vaaleja.
Kiinnostava kysymys on, miksi Erdoğan päätti nytkäyttää Suomen jäsenhakemusta eteenpäin juuri nyt. Vilnan huippukokouksen lähestyessä Naton paine Turkkia kohtaan voimistuu. Suomen jäsenyyden ratifioinnilla Turkki voi ainakin lievittää väitteitä siitä, että se pelaisi Venäjän pussiin.
Painoarvoa on varmasti ollut Niinistön ja Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin viime viikkoisella tapaamisella. Samaan aikaan Suomi, Ruotsi ja Turkki olivat koolla Naton päämajassa Brysselissä.
Ruotsin jäsenyyden panttaaminen jää vielä Turkille vääntövoimaksi Naton ja Yhdysvaltojen suuntaan omien tavoitteiden edistämistä varten.
Matka tähän pisteeseen on ollut pitkä ja kysynyt kärsivällisyyttä. Kun Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa 18. toukokuuta 2022, kovin moni tuskin arvasi, että vielä yli yhdeksän kuukautta myöhemmin asian käsittely on edelleen kesken.
Turkin hyväksynnän jälkeen Nato-matkassa on vielä yksi mutka, Unkari. Unkari on Turkin lisäksi ainoa maa, joka ei ole vielä ratifioinut jäsenhakemuksia. Vaikka Unkarissakin aikataulu on venynyt jo monta kertaa, maan suurlähetystö vakuutti tällä viikolla, että Unkari ei aio olla viimeinen jäsenmaa, joka ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset.
Suomi ja Ruotsi ovat useita kertoja julkisuudessa toistaneet viestiä, että maat menevät Natoon käsi kädessä. Mitä pidemmälle kevät on kulunut, sitä harvemmassa ovat olleet vakuuttelut Suomen ja Ruotsin yhteisestä Nato-taipaleesta.
Nyt näyttää todennäköiseltä, että Suomen ja Ruotsin Nato-tiet eroavat ainakin hetkellisesti. Eikä Suomi voi tässä tilanteessa jäädä odottamaan naapuriaan.
Kuten Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonkin sanoi, Suomen liittyminen Natoon heti tilaisuuden tarjoutuessa parantaa myös Ruotsin turvallisuusasemaa. Koko pohjoismaisen turvallisuuden kannalta on silti tärkeää, että Ruotsin aika Naton ulkopuolella jää lyhyeksi. Puolustusliiton sisältä käsin Suomella on mahdollisuus jatkaa työtä Ruotsin jäsenyyden edistämiseksi.
