Euroopan parlamentti hyväksyi hyvin tiukan kannan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin tiistaina. Se johtaisi Suomessa mahdottomuuksiin, muun muassa käytöstä poistuvien rakennusten turhiin remontteihin, joissa korjauskelvottomiin kohteisiin pitäisi tuhlata rakennusmateriaaleja.
Parlamentin kanta on kireämpi kuin EU:n komission. Parlamentin mielestä asuinrakennusten tulisi saavuttaa vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä. Komissio esitti, että energiatehokkuudeltaan huonoin 15 prosenttia kunkin maan rakennuskannasta parannetaan G-luokasta vähintään luokkaan F vuoteen 2030 mennessä. Luokkaan E pitäisi päästä 2033. Kesämökkejä vaatimukset eivät koske.
Suomalaismepeistä parlamentin esitystä kannattivat vihreät ja vasemmisto, vastaan äänestivät keskustan ja oikeiston edustajat – kokoomuksen Sirpa Pietikäinen tosin vahingossa.
EU:n kasvihuonepäästöjen vähentämiselle on kova tavoite. Päästöt pitäisi saada laskettua jo 2030 mennessä alle puoleen vuoden 1990 tasosta. Energiatehokkuusdirektiivi on tässä yksi työkalu. Sen hiominen jatkuu nyt komission, parlamentin ja neuvoston välisissä neuvotteluissa, joista saattaa tulla valmista vielä tänä vuonna.
Suomi on muiden jäsenmaiden tavoin vastustanut saneltuja EU:n laajuisia käskyjä ja haluaa itse päättää, miten direktiiviä sovelletaan. Suomessa rakennusten lämmitykseen kului 27 prosenttia energian loppukäytöstä vuonna 2021. Parlamentin hyväksymä kanta pakottaisi Kiinteistöliiton mukaan remontoimaan Suomessa pikaisesti 1,5 miljoonaa asuntoa, joista reilu kolmannes on omakotitaloja. Kustannuksia tulisi 10 vuoden ajan vuosittain yli 2 miljardia euroa.
Näitä rakennusten lämmöneristyksen ja lämmitysjärjestelmien parantamisia jouduttaisiin tekemään ennen aikojaan, vaikka niille ei muuten olisi vielä tarvetta. Remonttien pakkautuminen lyhyelle ajalle voisi kroonistaa rakennusmateriaali- ja tekijäpulaa ja nostaa hintoja. Näistä kaikista on kokemusta jo muutenkin, eikä mikään hätäinen pakkorako tätä helpottaisi. Käskyä kovempi konsultti on jo muutenkin ollut energian hinta, ja Suomessa on ansiokkaasti sekä siirrytty fossiilittomiin lämmitysmuotoihin että säästetty sähköä omatoimisesti.
Energiaremontteihin on jo vuosia saanut valtiontukea, ja nyt sitä on ohjautunut kohteisiin, joiden remontoinnille on ollut oikeaa tarvetta. Tuen jakamista on turha ulottaa tyhjille jääviin rakennuksiin. Taantuvia alueita Suomessa riittää.
