Eihän siitä ole kuin reilu puolitoista vuotta, kun työssä käyvän asunnonomistajan murheet olivat pieniä: pitäisikö vaihtaa isompaan, jotta etätyö olisi mukavampaa ja olisiko keittiöremontin yhteydessä varaa integroituihin kodinkoneisiin. Rakennuskustannusten nousu kirpaisi vain hetken lainatiskillä.
Nyt on toisin. Ensin asumista alkoi kallistaa energian, lähinnä sähkön kallistuminen. Se näkyi jo Venäjän suurhyökkäyksen alla, kun kiristäjä oli ruuvannut kaasuputken venttiiliä. Viime vuoden lopussa kotitalouksien sähkön hinnat olivat nousseet vuodessa jopa 50 prosenttia. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle tuli satojen eurojen lisä kuukausilaskuun.
Joku onnenpekka on saattanut toistaiseksi välttyä hinnan nousulta, jos tuli tehneeksi pitkän määräaikaisen sopimuksen otolliseen aikaan. Muita auttavat valtion monet sähkötuet, joita tosin maksukriteerien takia osa saa ilman todellista tarvettakaan mutta toinen ei, vaikka syytä olisi ollut.
Alkuvuonna sähkön hinta on laskenut, mutta nyt halvimmat uudet määräaikaiset sopimukset näyttävät jämähtäneen 11 sentin kilowattituntihintaan. Hintanäkymistä osviittaa antavat sähköfutuurit eivät ole enää halventuneet. Yksi asia ei ole tarjontapuolella muuttunut, Olkiluodon 3. reaktorin valmistumisen odottelu. Nyt koekäytön loppuvaiheen pitäisi käynnistyä ensi keskiviikkona. Sinne on matkaa.
Sähkömurheita raskaampi on lainarahan kalleus, joka ei ihan heti helpota. Tuoreet uutiset eivät lupaa hyvää. Yhdysvalloissa keskuspankki voi hinata korkonsa 6 prosenttiin. Euroalueella Euroopan keskuspankin vahtima pohjainflaatio nousi helmikuussa kaikkein aikojen korkeimmaksi 5,6 prosenttiin. Luku kertoo hintojen nousun ilman energian ja ruoan hintaa. Inflaatio on siis levinnyt laajalle: ammattiliitoilla ei ole päällimmäisenä mielessä vakaustavoite palkkaneuvotteluissa. EKP nostaa siten vieläkin ohjauskorkoa, jolloin lainojen viitekorot nousevat edelleen.
Aikoja ei voi verrata, mutta esimerkin vuoksi: 12 kuukauden euribor on viimeksi Suomessa ollut yli 3 prosenttia ensin 2000-luvun taitteessa, jolloin se pysyi sitä korkeammalla 3,5 vuoden ajan ja jälleen 2008 finanssikriisin alla, jolloin kova korkotaso kesti kolmisen vuotta ja romahti lopuksi yli 5 prosentista. Tuolloin asuntolainan koroista sai vielä verovähennykset.
Finanssivalvonta on varoittanut muun muassa taloyhtiölainojen riskeistä jo ainakin viiden vuoden ajan. Valitettavasti se ei ollut liioittelua. Nyt sitten eletään ylimääräisten yhtiökokousten aikaa.