Valtiovarainministeriö otti luulot pois haihattelulta ja julkisti listat mahdollisista julkisen talouden säästökohteista ja veronkiristyksistä. Kohteita, myös poliittisesti hyvin hankalia, on haalittu niin paljon, että listojen kutsuminen kattaviksi on vähättelyä.
Kasvu ei enää riitä paikkaamaan julkisen talouden kestävyysvajetta. Ministeriön joulukuisen arvion mukaan sopeuttamistarve on ainakin 9 miljardia euroa kahdessa vaalikaudessa. VM:n sihdin alta ei nyt päässyt säästöjä karkuun oikein kukaan. Ministeriö toki korostaa, ettei kokonaisuutta ole edes tarkoitettu toteutettavaksi sellaisenaan.
VM:n keinoista pitäisi osata viilata paketti, joka ei nitistä talouskasvua eikä aiheuta kohtuutonta kurjuutta yksille ja päästä toisia liian vähällä. Hallituksen kokoonpanosta riippuu, miten kipeästi millekin ryhmälle tarjoillaan keppiä. Kannatuskyselyt ennakoivat niin kireää vaali-iltaa ettei vielä tiedetä, pystyykö oikeisto ajamaan läpi kulukuripainotusta vai saako vasemmisto pidettyä kiinni loivemmasta linjasta. Sama epätietoisuus koskee verotusta, jonka kiristämiseen vasemmalla nojataan.
Menokartoituksesta poimitut esimerkit kertovat, mitä VM:n mielestä voisi olla luvassa. Koulutuksessa esimerkiksi korkeakoulutettujen tuista voisi nipistää 300 miljoonaa vuoteen 2027 mennessä ja korkeakouluissa ottaa käyttöön lukukausimaksut. Ammattikoulutusta voisi osittain typistää kahteen vuoteen, säästö sata miljoonaa.
Rauhaan ei jäisi sote-sektorikaan. VM:n laskelmien mukaan vanhusten hoivan henkilöstömitoituksen kiristyksen purku säästäisi 240 miljoonaa ja hoitotakuusta pakittaminen 130 miljoonaa. Hoitomaksuistakin löytyi 50 miljoonan kiristysruuvi.
Sosiaalituissa on savottaa. Eri ryhmien asumistuista VM löysi yli 600 miljoonan säästöpotentiaalin, josta esimerkiksi eläkeläisten asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen toisi 180 miljoonaa. Työttömiltä voisi eri keinoin kaivaa lähes miljardin euron säästöt, joista huomattava osa tosin tulisi työllisyyden parantamisen kautta.
Indeksisidonnaisten etuuksien prosenttiyksikön pienennys neljän vuoden ajan säästäisi nettona 1,5 miljardia euroa. Tästä 800 miljoonaa syntyisi työeläkeindeksin pienentämisellä.
Tulopuolella voisi toimia nykyistä ahneemmin. Jos alennetut arvonlisäverokannat yhtenäistettäisiin 24 prosenttiin, potti nousisi 2,8 miljardia euroa. Osinkoverotuksesta olisi nyhdettävissä 430 miljoonaa lisää ja valmisteveroista jopa kaksinkertainen määrä.
