Kysymyksiin nopeasti vastaava ja tarvittaessa vaikka koodia kirjoittava tekoälypohjainen Chat GPT on puhuttanut viime aikoina. Tekoälykkäät tekstit osuvat siinä määrin oikeaan, että Chat GPT:n käyttö on lisääntynyt nopeasti. Muun muassa Tampereen yliopistossa on jo annettu ohjeistus sen käytöstä (AL 24.2.)
Samalla esille ovat jälleen nousseet kysymykset siitä, miten ja kuinka laajalti tekoälyä voidaan yhteiskunnan eri osa-alueilla ottaa käyttöön.
Torstaina kolme Etairos-hankkeen tutkijaa kirjoitti Aamulehden mielipidesivulla tekoälykehityksen sääntelyn tarpeesta (AL 2.3.). Tutkimuskonsortiossa on tutkittu tekoälyn eettistä käyttöä, suunnittelua ja hallinnointia.
Samana päivänä Aamulehdessä julkaistiin artikkeli siitä, kuinka lainsäätäjät eivät pysy tekoälyn nopean kehityksen kannoilla.
Mikään uusi keksintö tekoäly ei ole. Yksi merkittävä saavutus tekoälyn kehittämisessä tehtiin jo 1980-luvulla, kun Suomessa kehitettiin neuroverkkoihin perustuvat itseorganisoituvat kartat, jotka järjestelevät ja luokittelevat isoja tietomääriä. Šakin maailmanmestarin Garri Kasparovin Deep Blue -tietokone päihitti jo 1996.
Tutkijoille tekoäly on korvaamaton väline valtavien datamäärien louhinnassa. Esimerkiksi lääketieteessä tekoälyn avulla jäljitetään uusia lääkemolekyylejä, etsitään syöpäsoluja ja haetaan uutta tietoa aivoista.
Tekoälyn käytöllä on usein kaksi puolta. Terveydenhuollossa tekoälyn avulla voidaan diagnoosien lisäksi kehittää hoitoja ja suunnitella tehokkaampia palveluverkkoja. Samalla pitäisi varmistaa, että tekoälyn käyttö ei johda syrjintään.
Tekoäly auttaa hallitsemaan riskejä, ehkäisemään onnettomuuksia ja tunnistamaan uhkia, mutta se luo myös uusia uhkia, esimerkiksi kyberturvallisuudessa. Tekoälyn avulla voidaan tehostaa maanpuolustusta, mutta tekoälyn ohjaamat autonomiset aseet eivät kuulosta hyvältä.
Tekoälyn käyttö lisääntyy myös liikenteessä maalla, merellä ja ilmassa. Se ohjaa työkoneiden lisäksi kokonaisia teollisuusjärjestelmiä. Kenen on vastuu, kun tekoäly tekee virheen?
Kukaan ei tiedä, missä tekoälyn rajat tulevat vastaan. Siksi on tärkeätä, että tekoälyn suunnittelemista, kehittämistä ja eettistä käyttöä tutkitaan.
Vaikka tekoälyn kehitystä on mahdotonta kahlita, on hyvä muistaa, että tekoäly ei ole ihminen. Se on oppiva kone tai järjestelmä, jolle ihminen on antanut ne muuttajat ja datan, joiden avulla se kehittyy. Tekoäly voi kyllä oppia ihmisestä, käyttäytymisestä ja elämästä, mutta ihmisen inhimillisen elämänkokemuksen koko kirjoa tekoäly ei voi saavuttaa.
Lue lisää: Tekoälyn sääntely on välttämätöntä – on tärkeää, että sääntely ei estä tai hidasta innovointia