Suomalaisten kriisinsietokykyä on koeteltu toden teolla 2020-luvun ensimmäisinä vuosina.
Maailmanlaajuinen koronapandemia pisti elämän sekaisin lähes kolmen vuoden ajaksi. Siitä ei ollut vielä toivuttu, kun Venäjä hyökkäsi vuosi sitten brutaalisti naapurimaahansa Ukrainaan. Sen jälkeen on yritetty selviytyä inflaation, energian hinnannousun ja kohoavien korkojen kanssa.
Kevättalven auringon paistaessa suomalaisilla on kuitenkin hyvä syy katsoa lähitulevaisuuteen luottavaisesti. Asiat ovat nimittäin menossa huomattavasti parempaan suuntaan kuin vuosiin, vaikka Euroopassa riehuva sota horjuttaa kansainvälistä turvallisuustilannetta kenties vielä vuosien ajan.
Mikäli talousviisaisiin on uskomista, Suomeakin kohdannut taantuma on jäämässä lyhytaikaiseksi. Alkuvuodesta uhannut sähköpulan vaara on todennäköisesti ohi ja energian hinta asettunee verrattain kohtuulliselle tasolle. Finanssimarkkinoilla pohjakosketus nähtiin syys-lokakuun vaihteessa ja vaikka kurssit sahaavat edelleen ylös-alas, luottamus talouden elpymiseen on vähintäänkin vireillä. Inflaationkin pitäisi ennusteiden mukaan asettua aloilleen viimeistään huhtikuussa.
Suomen turvallisuustilanne vahvistui viimeksi keskiviikkona, kun eduskunta hyväksyi murskaavalla ääntenenemmistöllä Suomen Nato-jäsenyyden. Unkarin pitäisi päättää ratifioinnista maaliskuun aikana. Turkista ei tiedä, mutta sielläkin toukokuun presidentinvaalit lähestyvät koko ajan.
Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori pitäisi saada koekäyttöön parin viikon kuluttua, mutta kuten kokemus on osoittanut, sen suhteen ei kannata liikoja toivoa. Kun uusi reaktori saadaan aikanaan turvallisesti käyttöön, Suomen energiaomavaraisuus paranee merkittävästi. Suomeen rakennetaan koko ajan myös lisää tuulivoimaa, joten olemme entistä iskunkestävämpiä, jos energian hinta syystä tai toisesta alkaa nousta uudestaan.
Rohkaisevia ovat myös viime päivien uutiset, että vaikeasta työmarkkinatilanteesta huolimatta useilla aloilla on löydetty palkkaratkaisuja ja taattu työrauha taas vuodeksi tai kahdeksi eteenpäin. On syytä toivoa, että jo tehdyt ratkaisut kannustavat osapuolia löytämään sovun myös niissä neuvotteluissa, jotka ovat vielä kesken.
Kuluneen neljän vuoden aikana maailma ja Suomi ovat asettuneet kovin erilaiseen asentoon kuin mitä vuonna 2019 kukaan osasi ennustaa. Siksipä voi todeta, että kuukauden kuluttua pidettävät eduskuntavaalit tulevat erittäin sopivaan aikaan. Demokratian on aika puhua ja suomalaiset pääsevät valitsemaan uudet päättäjät seuraavalle vaalikaudelle 2023–2027.
Kohtuuden nimissä sopii toivoa, että seuraava hallitus ei joutuisi kohtaamaan yhtä monia maailmanluokan kriisejä kuin nykyinen. Silti työsarkaa riittää ja paljon.