Ei auta. Nollakasvuun hyytyneestä EU-alueesta poiketen Suomi vajosi Ruotsin tavoin viime vuoden jälkipuoliskolla taantumaan. Tuotannon laajuutta kuvaava bruttokansantuote laski Tilastokeskuksen mukaan kahdella vuosineljänneksellä peräkkäin, kun bkt:n volyymi pieneni heinä-syyskuussa 0,1 prosenttia ja loka-joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.
Ennakkotietojen mukaan koko viime vuoden aikana bkt kasvoi 2 prosenttia. EU-alueella yllettiin noin 3,5 prosenttiin. Suomi saattoi Tilastokeskuksen mukaan kärsiä tärkeän kauppakumppanin, kaasuun kahlitun Saksan talouden raskaasta laahaamisesta. Kasvusta noin puolet teki yksityinen kulutus yli 2 prosentin kasvulla, mutta hiipui sekin loppuvuotta kohti niin, että oli nippanappa nollan yläpuolella.
Varastojen arvon muutos oli poikkeuksellisen suuri, mikä Tilastokeskuksen yliaktuaarin Samu Hakalan mukaan voisi kertoa yritysten varautumisesta. Venäjän hyökkäyksen jälkeen ostettiin mitä irti saatiin, jotta materiaalit ja komponentit riittäisivät, vaikka toimitusketjut takkuilisivat. Tankkaus laantui vasta vuoden lopussa. Koko vuonna varastojen arvo nousi lähes 7 miljardia euroa, mikä tarkoitti noin nelinkertaistumista hintamuutoksista puhdistettunakin.
Tämä näkyy viennin ja tuonnin luvuissa. Tavaraviennin arvo nousi yli 24 prosenttia ja palvelujen vientikin kasvoi rahassa lähes 12 prosenttia, mutta kun luvusta puhdistetaan vientihintojen noin viidenneksen nousu, jäi viennin määrän kasvu 1,5 prosenttiin. Rahassa mitattuna vienti oli kuitenkin ennätyssuurta, korkeampi kuin ennen finanssikriisiä.
Kun tuonnin määrä paisui peräti 7,4 prosenttia ja arvo yli 28, syntyi viime vuonna kauppataseeseen ennätyksellinen 7,5 miljardin euron alijäämä. Taseeseen kaiversi lovea myös matkailun kasvu, sillä huonoista uutisista pyrittiin tomerasti eroon palmun alle.
Loppuvuonna Suomi hiljeni, sillä mikään tarjonnan ja kysynnän pääeristä ei yltänyt plussalle. Jopa viime vuonna yli viidenneksen kasvuun yltänyt majoitus- ja ravitsemistoiminta kääntyi laskuun. Palvelujen kysynnän heikkeneminen heijastuu myös hintoihin eikä lupaa hyvää työllisyydelle. Se pysyi kelvollisena syksyyn asti, mutta loka–joulukuussa tehtyjen työtuntien määrä laski 1,5 prosenttia ja työllisten määräkin aavistuksen. Osa-aikatyö ei näyttänyt ainakaan vähenevän. Työn tuottavuuteen saatiin kuitenkin aikaan 1,7 prosentin kasvu.
Tänä vuonna talous polkee nollakasvussa eli kärvistely jatkuu ainakin alkuvuoden. Parempi sekin kuin pandemian aikainen äkkipysähdys.