Edellisten eduskuntavaalien alla 2019 tärkeimmät keskustelunaiheet olivat terveydenhoito, etenkin vanhustenhoito, ja ilmastohuolet, jotka nousivat ensimmäistä kertaa painopisteeksi. Ilmastoahdistusta nosti 2019 vaaleja edeltävänä syksynä julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin huolestunut raportti.
Vanhustenhoivan hoitajamitoitusta on vaalien jälkeen tiukennettu, tosin välillä peruutellen. Terveydenhoitoon on runtattu sote-uudistus parantamaan palvelujen saatavuutta ja tasavertaisuutta. Sen saavutuksista ei vielä ole tietoa.
Ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat vain nousseet Suomessa, kun metsien hiilinielut ovat kutistuneet. Välitilinpäätös on tämä, vaikka kuluttajat ovat innostuneet sähköautoista ja vaihtaneet öljykattiloita lämpöpumppuihin. Tuulivoimaloita on rakennettu vimmatusti, vetytaloudesta on tullut mantra.
Tuore valtionhallinnon teettämä ilmastobarometri kertoo, ettei poliitikoilta enää kaivata yhtä kovasti ilmastotoimia kuin 2019 kyselyssä. Tuolloin lähes 70 prosenttia vastaajista sanoi, että hallituksen on toimittava aktiivisemmin. Tämänvuotisessa kyselyssä linjaa tiukentaisi nykyisestä enää puolet vastaajista. Omat ilmastotoimetkaan eivät innosta yhtä paljon kuin aiemmin. Toki sähköä pyritään säästämään aiempaa yleisemmin, syy löytyy sähkölaskuista.
Tulokset eivät yllätä. Edellisen kyselyn jälkeen on eletty yli kaksi vuotta pandemia-aikaa ja sen jatkoksi vuosi Venäjän hyökkäyssotaa. Ensin eristäydyttiin, sitten siirryttiin epävarmuuteen. Hinnat ovat nousseet, julkinen sektori velkaantunut ja korkoralli osuu – on purevampia ongelmia kuin ilmastonmuutos. Siitä kertova leuto sydäntalvikin on otettu nyt vastaan ilman syviä synnintuntoja.
Tilastokeskuksen barometri kertoo, että kuluttajien odotukset omasta ja Suomen taloudesta pysyivät matalina helmikuussa. Aivan yhtä syvää ankeutta ei silti nyt koettu kuin tammi– ja joulukuussa, kun varsinaista energiakriisiä ei ainakaan tänä talvena tullutkaan. Selväksi on käynyt, että seuraavan vaalikauden aikana Suomessa ei jaeta porkkanoita vaan vedetään nyörit tiukalle. Kotitalouksien tilanne ei välttämättä kohennu juurikaan pariin vuoteen.
Poikkeusaikojen jälkeenkin ilmastotoimilla on kannatusta. Yhä yli puolet vastaajista kannattaa Suomen omia päästövähennyksiä muiden maiden päätöksistä riippumatta. Suopeimpia olivat perinteiseen tapaan naiset, nuoret, korkeakoulutetut, kaupunkilaiset ja vihreät ja vasemmalle kallistuvat.