Vielä kymmenen vuotta sitten vedystä puhuttiin lähinnä keinona vähentää liikenteen päästöjä. Polttokennoilla varustetut vetyautot eivät ole itseään läpi lyöneet vieläkään, mutta vety sen sijaan on tekemässä suurta läpimurtoa. Puhdas vihreä vety kiinnostaa, sillä sen nähdään olevan yksi keskeinen tekijä vihreässä siirtymässä ja kovien hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.
Vetyä käytetään paljon muun muassa kemianteollisuudessa, öljyjalosteiden tuotannossa ja lannoitteiden valmistuksessa. Ongelma on, että lähes kaikki käytettävä vety tehdään maakaasusta, ja samalla ilmakehään vapautuu hiilidioksidia.
Yksi syy vedyn nousuun on teknologinen kehitys. Vesimolekyylien pilkkominen hapeksi ja vedyksi elektrolyysereissä teollisessa mittakaavassa alkaa olla kannattavaa. Myös vedyn kysyntä on kasvanut, sillä tarve vähentää päästöjä on kova.
Teknologisen kehityksen lisäksi vetytaloutta on vauhdittanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Vety on yksi keino päästä eroon venäläisestä maakaasusta ja öljystä.
Vetyvisioissa maailma nähdään sellaisena kuin sen halutaan tulevaisuudessa näyttävän. Visioiden muuttaminen käytännöiksi ei ole yhtä helppoa kuin visioiminen, sillä vetyyn liittyy vielä paljon epävarmuuksia.
Vedyn valmistamiseen tarvitaan valtavasti sähköä. Sitä sanotaan saatavan tuulivoimasta, mutta kaikkea ei voi laskea epävakaan tuulivoiman varaan. Vetytalouden prosesseihin tarvitaan todennäköisesti myös Auringon energiaa.
Kaikki sähkö on myös pystyttävä siirtämään paikasta toiseen. Tarvitaan siis lisää sähköverkkoja. Sähkön lisäksi siirrettävä on paljon muutakin, esimerkiksi vetyjalosteiden valmistamisessa tarvittavaa hiilidioksidia, tuotettuja vetyjalosteita ja myös vetyä itseään. Kaikkeen tähän tarvitaan melkoinen määrä infrastruktuuria.
Tampereen yliopiston säätötekniikan professorin Matti Vilkon mukaan vielä ei tiedetä, mitkä teknologiat vetytaloudessa lopulta ovat taloudellisesti kannattavia tai mikä on se paras polku, mitä pitkin vetytalouteen päästään (AL 26.2.). Ei ole yhdentekevää, mitä rakennetaan ja minne.
Yliopisto on mukana Hygcel-tutkimushankkeessa, missä tunnistetaan vetytalouden arvoketjuja ja parhaita tapoja rakentaa vetytalouden tarvitsemia laitoksia ja infraa Suomeen.
Pirkanmaan liitto puolestaan on aloittanut yhdessä Tampereen yliopiston kanssa selvityksen siitä, mikä Pirkanmaan rooli tulevassa vetytaloudessa voisi olla. Tavoite on löytää alan osaajat, saattaa heitä yhteen ja etsiä toimivaa pirkanmaalaista näkökulmaa.
On tärkeätä löytää järkevimmät tavat kytkeä Pirkanmaa sekä suomalaiseen että eurooppalaiseen vetymaisemaan. Eurooppaan ovat avautumassa satojen miljardien vetymarkkinat. Niillä markkinoilla kannattaa olla mukana.