Onhan se pieni ihme, että Suomen talous kesti melkein vuoden sotaoloja ilman työllisyyden kolhuja. Venäjän-kaupan rippeetkin loppuivat pakotteisiin, kaikki kustannukset ovat nousseet – esimerkiksi polttonesteet vuodessa kolmanneksen – ja pandemian ajalta periytyvät saatavuusongelmat painavat päälle. Silti Suomessa on työpaikkoja tarjolla liikaakin tälle väestölle. Osa joutuu tekemään vasten tahtoaan osa-aikaista, mutta heistäkin moni on pystynyt kohentamaan talouttaan esimerkiksi sovitellun päivärahan turvin.
Mitään tuotannon tai työllisyyden romahdusta ei ole tullut. Tammikuussa työllisiä oli Tilastokeskuksen mukaan edelleen 25 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten, vaikka loppuvuoden työllisyyshuipun jälkeen on tullut takapakkia. Työttömiä oli 211 000. Määrä nousi 6 000:lla, mikä ei yllättänyt.
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tammikuussa vieläkin 114 700. Lohdullista on, että suhdannekyselyissä teollisuuden odotukset ovat alkuvuodesta parantuneet, kun pahimmat pelot energiakriisistä väistyivät.
Pirkanmaalla työttömiä oli tammikuussa joulukuun tapaan alle 22 000, reilut parituhatta vähemmän kuin vuosi sitten. Suotuisa kehitys saattaa tosin hidastua odotettua nopeammin toisella vuosineljänneksellä, ely-keskus varoittaa. Uusia työpaikkoja oli yhä tarjolla yli 13 000.
Pirkanmaan työttömistä työnhakijoista hiukan yli puolet on saanut toisen asteen koulutuksen, siis käynyt lukion tai ammattiopiston. Jälkimmäisen opetuksen taso on heikentynyt, kun lähiopetusta on vähennetty. Tampereella manailtiin viimeksi maanantaina toistuvasti työvoimapulaa, tarkemmin sopivien hakijoiden puutetta, kun vientiliitot järjestivät vaalikeskustelun. Siinä nousivat jälleen esiin valmistuneiden heikot työelämävalmiudet, ammattia ei opi etäopiskelulla. Moni esitti ratkaisuksi oppisopimuskoulutuksen laajentamista ja kehittämistä Saksan malliin.
Saksasta ottaa kirjaimellisesti mallia myös kuljetusalan ammattiliitto AKT, kun se vaatii lakkoileville ahtaajille maan metalliteollisuuden sopimukseen vedoten yli 8 prosentin palkankorotuksia. Lakko on laillinen ja palkkaa saa vaatia minkä sielu sietää, mutta kuka olisi viime kevättalvella, Venäjän hyökkäyssodan alun kriisitunnelmissa uskonut, että alle vuodessa löytyy otsaa pysäyttää tuonti ja vienti satamiin sodan yhä jatkuessa ja taantuman painaessa päälle? Sodan aikana on nähty tosin jo sekin, että hoitajajärjestöt Tehy ja Super kiristivät palkkavaatimuksiaan teho-osastojen sulkemisilla.
