Nyt oli laajennetun Tampereen seutukunnan vuoro menestyä jälleen yhdessä laajassa valtakunnallisessa kyselyssä. Kipusimme muun muassa Turun ja Helsingin ohi, kun Elinkeinoelämän keskusliitto toteutti kuntarankinginsa kahden vuoden tauon jälkeen. Kysely mittaa Suomen alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Vertailu kootaan yrityskyselystä sekä alueellisista kuntatalous- ja yrittäjyystilastoista. Kyselyyn vastasi lähes 2 200 yritysjohtajaa.
Tampereen lisäksi seutukuntaan luettiin Pirkanmaalta Hämeenkyrö, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seutu paransi selvästi sijoitustaan, kun 8. sija vaihtui 4:nneksi. Kärjessä olivat edelliskerran tapaan Seinäjoki, Rauma ja Salo.
Vertailun 25 alueen listan kärjessä loisti Länsi-Suomi, häntäpäähän jäi itäisen Suomen ja kaakon seutukuntia. Yksi selitys voi EK:n johtavan asiantuntijan Jari Huovisen mukaan olla kulttuurinen: lännessä on totuttu tekemään kaikenlaista yhteistyötä ja seuturajat ylittäen, mutta idässä yritykset ovat sinnitelleet itsekseen niin pitkälle kuin pystyvät. Myös alueiden väestö- ja yritysrakenteissa on eroja. Venäjän markkinoiden sulkeutuminenkin on iskenyt idässä kovemmin.
Valtakunnallisesti yritysjohtajia korpesivat muun muassa julkisten hankintojen ja kilpailutusten tilanne ja se, että kuntayhtiöt pitivät kuntapalvelujen markkinoita niin tiukasti hallussaan. Niiden aiheuttamista markkinahäiriöistä raportoitiin paljon.
Nyt ilmiö näkyy muun muassa hyvinvointialueilla. Pirkanmaalla hyvinvointialue päätyi kertaheitolla tekemään vuositasolla yli 300 miljoonan hankinnat ilman kilpailutusta omilta osakkuusyhtiöiltään. Tällaisten menettelyjen oikeellisuudesta tulee tulkintaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, joka tutkii parhaillaan rikkovatko tai kiertävätkö alueet hankintalakia suorahankinnoissaan vähäisten osakkuuksien avulla.
Silti arvosanat olivat muun muassa kuntien elinkeinopolitiikassa ja yritysilmapiirissä koko maassa edellistä kyselyä paremmat. Yrityksiä kohtaan osoitetusta aktiivisuudesta tuli kiitoksia myös Tampereen seudulla. Täkäläinen miellyttävä yksityiskohta oli se, että keskuskaupunki eli Tampere ei enää saanut huonompia arvioita kuin vertailun muut seudun kunnat. Muualla Suomessa yleistä on, että kehyskunnissa arviot ovat suotuisampia kuin keskuskaupungissa. Niinpä Tampere pääsi 20. suurimman kaupungin listalla Helsingin taakse sijalle 6, kun se edelliskerralla oli 9:s. Turku jäi sijalle 11, Oulu hyytyi 15:nneksi.