Kun Pirkanmaan hyvinvointialue tammikuussa aloitti toimintansa, pohjalla olivat pitkälti maakunnan vanhat sote- ja pelastustoimen mallit. Vain toiminnan järjestäjä, rahoittaja sekä pieni osa organisaatiosta muuttuivat.
Totuus on kuitenkin, että nyt todellinen sote-uudistus vasta käynnistyy. Vanhoilla keinoilla ei pitkällä tähtäimellä päästä tavoitteisiin, eli sujuvien ja yhdenvertaisten palveluiden tarjoamiseen kaikille. Sen vuoksi samaan aikaan uuden hyvinvointialueen perustamisen kanssa on pitänyt käynnistää mittava muutostyö. Uudistuksia pitäisi saada nopeasti tuotantoon, sillä hyvinvointialueiden rahat ovat heti alkuunsa loppu ja ponnisteltavaa riittää myös työvoiman riittävyydessä.
Pirkanmaalla iso muutosurakka on alkanut jo paperilla ja vähitellen siirrytään kohti konkretiaa. Jotta hyvinvointialueella on toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa, on jo kuukausien ajan työstetty kehitysohjelmaa konsernipalvelujohtaja Juhani Sandin johdolla. Aluehallitus saa suunnitelman käsiteltäväkseen tiistaina 14. helmikuuta.
Mitä muutos sitten käytännössä voi tarkoittaa? Rahassa mitattuna vuositasolla pitäisi saada aikaan 20 miljoonan säästöt – siis siitäkin huolimatta, että väestö ikääntyy ja palveluntarve kasvaa. Samoin uudet lakisääteiset tehtävät, kuten hoitajamitoitus ja hoitotakuu, lisäävät kustannuksia 26 miljoonalla eurolla jo vuonna 2023.
Kyse on sellaisen mittakaavan muutoksesta, ettei sitä saada aikaan pienillä viilauksilla. ”Työn tuottavuutta pitää tehostaa ja löytää uusia tekemisen tapoja”, sanoi konsernijohtaja Sand Aamulehden haastattelussa (AL 10.2.)
Yhtenä ratkaisuna pidetään digipalveluiden kehittämistä. Pirkanmaalaisille halutaan esimerkiksi perustaa digitaalinen poliklinikka, joka tarjoaa perustason neuvontaa ja etävastaanottoja.
Pirkanmaan hyvinvointialuetta ei voi syyttää kunnianhimon puutteesta. Strategiassa kärkiteemoiksi on nostettu sellaisia seikkoja kuin ihminen, hyvinvoivat työntekijät ja vaikuttavat palvelut. Tavoitteena esimerkiksi on, että vuonna 2025 sekä asiakas- että työntekijäkokemus olisivat erinomaisella tasolla.
On hyvä muistaa, että organisaationa 23 kunnan muodostama Suomen suurin hyvinvointialue on melkoinen mammutti noin 19 000 työntekijällään. Jotta muutos voi onnistua, sekä työntekijöiden että johdon on sitouduttava siihen. Eikä asiakaskaan voi tuudittautua siihen, että kaikki jatkuu kuten ennenkin, vaan pirkanmaalaisten pitää olla valmiina opettelemaan esimerkiksi uudenlaisia digipalveluita.