Venäjän suurhyökkäyksen Ukrainassa on enteilty alkavan pian. Yhdeksi mahdolliseksi alkamispäiväksi on ennustettu 24. helmikuuta, vuosi sodan alkamisen jälkeen.
Venäjä on jo pitkään keskittänyt suuria määriä joukkoja rintamalle. Etenkin Ukrainan itäosissa Luhanskin ja Donetskin rintamalinjoilla taistelut ovat olleet rajuja, ja Venäjän on kerrottu edenneen joillakin alueilla hitaasti, mutta vääjäämättä.
Sotaa seuraava Yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW arvioi muutama päivä sitten, että Venäjän suurhyökkäys Luhanskissa olisi jo alkanut.
Venäjä haluaa valloittaa mahdollisimman paljon alueita ennen kuin Ukraina saa lännestä muun muassa Leopard-panssarivaunuja ja muita tehokkaampia aseita, joilla se pystyy iskemään vahvemmin hyökkääjää vastaan.
Tehokkaammat aseet, kuten pitemmän kantamat ohjukset ja hävittäjät, olivat keskeinen teema Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kuluneen viikon Euroopan-matkan aikana. Lontoon ja Pariisin vierailujen jälkeen historiallinen matka huipentui vierailuun EU:n päämajassa Brysselissä.
Vierailu ulkomaille oli vasta toinen pian vuoden kestäneen sodan aikana. Ensimmäinen matka suuntautui Yhdysvaltoihin joulukuussa. Kuvat, joissa Zelenskyi poseeraa yhteiskuvassa EU-maiden johtajien kanssa ja neuvottelee heidän kanssaan EU-huippukokouksessa, ovat selkeä viesti Moskovan suuntaan.
Modernien panssarivaunujen lisäksi Ukrainalle on jo luvattu kalustoa, joilla se yltää iskemään Venäjän linjojen taakse ja Krimin niemimaan huoltoreiteille. Hävittäjien kanssa on vaikeampaa, sillä lännessä pelätään konfliktin laajenemista Ukrainan ulkopuolelle. Lännen on tasapainoiltava ja pohdittava tarkkaan, millaisia aseita se uskaltaa Ukrainaan toimittaa ja miten Venäjä toimituksiin reagoi.
Torstaisen Brysselin-vierailunsa aikana Zelenskyi piti aseteemaa näkyvästi esillä tapaamisissa ja puheissa. Sen sijaan EU-parlamentissa puhuessaan presidentti tyytyi kiittämään Euroopan maita Ukrainan saamasta tuesta. Aseiden sijasta Zelenskyi korosti Venäjän hyökkäävän rajojen lisäksi myös eurooppalaisia arvoja vastaan. Näitä arvoja Ukraina Zelenskyin mukaan puolustaa ja niiden puolustamisessa tarvitaan yhtenäistä Eurooppaa.
Tähän on helppo yhtyä. Sota jatkuu todennäköisesti vielä pitkään ja voi koetella Euroopan maiden yhtenäisyyttä vielä vuosia. Siihen Venäjän presidentti Vladimir Putin tähtää. Diktaattorin ajattelussa kansalaisten tyytymättömyys Euroopassa kasvaa, kun sota pitkittyy. Jos EU-maiden rintama rakoilee, tuki Ukrainaan alkaa hiipua. Putinin toiveen ei saa antaa toteutua.