Teknologiateollisuuden odotukset ovat parantuneet alkuvuoden aikana, kun pahaa energiakriisiä ja romahdusta ei tullutkaan. Nyt kitkutellaan vaakalennossa, nollakasvussa, kun vielä viime vuonna liikevaihto kasvoi peräti 16 prosenttia ja ylitti sadan miljardin euron rajan. Kustannukset nousivat, niin myös hinnat. Tilauskanta on pysynyt aiemmalla tasollaan. Tarjouspyynnöt ovat vähentyneet mutteivät dramaattisesti.
Aivan mahdottomia näkymät eivät ole, sillä työnantajalla oli varaa suostua 7 prosentin palkankorotuksiin kahden vuoden aikana. Tänä vuonna Teollisuusliiton palkkoihin tulee 3,5 prosentin yleiskorotus ja 400 euron kertaerä. Ensi vuonna palkat nousevat 2 prosenttia yleiskorotuksella. Työnantaja jakaa lisäksi 0,5 prosenttia.
Korotuksia voi pitää yllättävän suurina, vaikka hintojen nousuvauhti on Suomessa viime ja tämän vuoden aikana lähes kaksinkertainen. Vakuuttelujen mukaan nämä palkankorotukset eivät vielä heikennä kustannuskilpailukykyä eivätkä aiheuta palkkainflaatiota. Tärkeässä verrokkimaassa Saksassa metalliteollisuuden palkat nousevat noin 1,5 prosenttiyksikköä enemmän, vaikka maan teollisuus on polkenut pari viime vuotta paikallaan.
Teknologiateollisuus heristi torstaina sormeaan muille aloille Suomessa, ettei Teollisuusliiton kanssa solmittua päänavauksen tasoa olisi varaa ylittää. Kunnissa ja hyvinvointialueilla näin kuitenkin käy. Liitto laskee, että kotimarkkinoiden työvoimakulujen prosentin nousu valuu teollisuuden kokonaiskustannuksiin saman verran.
Työnantajilla on itselläänkin vielä sopimista, sillä ylempien toimihenkilöiden YTN:n ja ammattiliitto Pron kanssa kinataan edelleen yleiskorotusten ja työnantajan osuuden jaosta.
Pirkanmaalla teknologiateollisuus ja etenkin päätoimiala kone- ja metalliteollisuus on avaintekijä. Sen 9 miljardin euron liikevaihto on yli puolet koko alueen teollisuuden liikevaihdosta ja koko viennistä, henkilöstöäkin on lähes 39 000. Ilahduttavaa on, että tuoreimman julkaistun eli viime vuoden kolmannen vuosineljänneksen liikevaihdon kasvu oli Pirkanmaalla koko maan paras 5 prosentillaan.
Ettei leipä lopu, työvoiman riittävyys on pakko varmistaa tarpeeksi laajalla ja laadukkaalla koulutuksella ja aiempaa aktiivisemmalla työvoimapolitiikalla, josta ei pidä keppiäkään puuttuman. Nämäkään eivät riitä, jos ei saada apuja ulkomailta. Ala nimittäin laskee tarvitsevansa 130 000 uutta työntekijää 10 vuodessa. Sen toiveita on syytä kuunnella, mikäli emme aio tulla toimeen enimmäkseen toisiamme hoivaten.