Keskustelu jalkaväkimiinoista on herännyt jälleen näyttävänä. Viimeksi asiaa käsitteli eduskunnan puolustusvaliokunta, joka antoi lausunnon kansalaisaloitteeseen. Siinä Suomi halutaan irrottaa jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Suomi allekirjoitti vuonna 2011 presidentti Tarja Halosen kaudella sopimuksen, joka kielsi miinojen käytön, valmistuksen ja varastoinnin.
Nyt miinakieltoa on alettu katsoa uusin silmin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sota on muuttanut Suomenkin turvallisuusympäristöä pitkäksi aikaa.
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme tärkein tehtävä on ehkäistä Suomen joutuminen kriiseihin ja sotilaallisten iskujen kohteeksi. Jotta puolustus on uskottavaa, on materiaalinkin oltava sellaista.
Puolustusvoimiin on toki satsattu viime vuonna runsaasti, ja linja jatkuu. Materiaalista tuskin on ylitarjontaa, sillä monet Euroopan maat ovat aseostoksilla. Materiaaliapu Ukrainaan tuo loven armeijan varastoihin. Niitä on täydennettävä kiireesti. Tätä taustaa vasten jalkaväkimiinat olisivat halpa ja tehokas järjestelmä Suomelle.
Puolustusvoimat on kehittänyt korvaavia järjestelmiä, ja niihin on korvamerkattu rahaa, mutta mikään uusi järjestelmä ei voi täysin korvata jalkaväkimiinojen tuomaa miinakauhua. Jos vihollinen uhkaisi maatamme, tieto miinoista voisi toimia hidasteena.
Tuleva Nato-jäsenyys ei sulje pois sitä, etteikö kaikelle aseistukselle olisi tarvetta jännittyneessä ympäristössä. Miinakieltoa on arvosteltu, etenkin, kun Venäjä ei allekirjoittanut sopimusta. On hyvä muistaa, että miinojen käyttö Suomessa rajoittuisi vain kriiseihin, ja ne olisivat tarkoin valvottuja ja osa puolustustamme. Osalla on sitkeässä luulo, että miinat asennettaisiin itärajalle valmiiksi, ja että ne olisivat vaarana marjastajille ja metsässä kulkijoille. Näin ei ole.
Voidaan sanoa, että Suomi oli väärässä seurassa, kun se allekirjoitti kiellon. Sopimukseen olisi pitänyt liittyä sellaisten maiden, jotka vievät miinoja sotiviin maihin, ei Suomen.
Kansalaisaloite tehtiin vajaa vuosi sitten. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi tuolloin, että Suomella olisi miinoille käyttöä ja että niitä on hyvä olla varastossakin. Hän ei ottanut suoraan kantaa, pitäisikö Suomen irtautua Ottawan sopimuksesta.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) keskusteli miinoista puolustusvoimien johdon kanssa. Yllättävä viesti oli, ettei miinoja kaivata. Kun sota näyttää pitkittyvän, ehkä mielipiteet alkavat muuttua vähitellen.