Lainarahan hinta kallistui pitkin viime vuotta. Tämän näkee pankkikonsernin Nordean viime vuoden tilinpäätöksestä: mitä enemmän korkotaso nousi, sitä vahvemmaksi pankin tuloskunto kiihtyi.
Pankeille tärkeä tunnusluku on korkokate, joka on lainoista perittävien korkojen ja talletuksista maksettavien korkojen erotus. Koko vuoden aikana korkokatetta kertyi 5,7 miljardia euroa, 15 prosenttia edellisvuotista enemmän. Loppuvuotta kohti Nordean tuottavuus vain parani, sillä viimeisellä neljänneksellä korkokatteen kasvuprosentti oli 31. Loppuvuoden liikevoitto parani sitä mukaa 26 prosenttia.
Kannattavuutta pönkitti siis markkinakorkojen nousu, joka heijasteli ja ennakoi Euroopan keskuspankin korkopäätöksiä. EKP pitää huolta rahan arvon vakaudesta, mikä on hurjasti nousseiden hintojen aikana tarkoittanut ohjauskorkojen toistuvia nostoja. Tällä linjalla EKP jatkoi torstaina, kun se nosti ohjauskorkoa 0,5 prosenttiyksikköä 3 prosenttiin. Vielä viime kesäkuussa korko oli tasan nolla.
Keskuspankin viesti on selvä: tämä ei jää tähän. Pankin arvioidaan nostavan korkoa vielä ainakin kahdesti kevään mittaan. Keskuspankkiireille ei riitä, että inflaatio on laantunut euroalueella viime syksyn yli 10 prosentista 8 prosentin tuntumaan. Nyt kytätään palkankorotuksia, jotta hiukan yli 5 prosentin tasolle asettunut pohjainflaatio ei lähde laukalle. Kova pohjainflaatio kertoo hintojen nousun laaja-alaisuudesta, ja siitä on poistettu energian ja ruuan hinnan nousun vaikutus. EKP tavoittelee tämän luvun painamista 2 prosenttiin.
Hintavahdin roolissaan EKP viittaa kintaalla sille, ettei nollakasvusta päästä nopeasti eroon. Se mieluummin hyssyttää taloutta syvemmälle horrokseen. Korkotaso nousee yhä, eivätkä Nordea tai muut pankit pysty olemaan tekemättä ennätyksellisen kovia tuloksia tänäkin vuonna, mikäli lainojen kysyntä ei romahda täysin.
Joulukuussa uusien asuntolainojen määrä laski lähes 40 prosenttia vuodentakaisesta ja uusien asuntoluottojen laskennallinen keskikorkomarginaali laski Suomen Pankin tilastojen mukaan prosenttiyksikön kymmenyksen 0,49 prosenttiin. Näin pientä laskennallista marginaalia ei ole nähty sitten finanssikriisin 2008. Luku ei tosin kerro aitoa marginaalia, koska sen laskennassa käytettyyn vuosikorkoon vaikuttavat myös korkosuojauskulut. Niitä otetaan nyt ilmeisesti vähemmän kuin esimerkiksi viime keväänä.
Eikä sekään lasku paljon auta asuntovelallista, joka hermoilee viitekorkonsa tarkistuksen vuosipäivän alla ja huomaa asuntonsa vakuusarvonkin laskeneen asuntokaupan hyydyttyä.