Hintojennoususta on puhuttu jo jonkin aikaa kuin luonnonvoimasta, jota ei voi estää. Hinnat eivät kuitenkaan nouse kuin taikaiskusta, kuten jopa Euroopan keskuspankki on viime aikoina kertonut. Ihminen, yritys tai joku muu taho on aina se, joka hintoja nostaa.
Samalla tavoin hintoja voidaan myös laskea, mutta se vaatii, että kustannusten täytyy laskea. Ensimmäiset merkit tilanteen muuttumisesta ovat täällä. Esimerkiksi Tampereen Sähkölaitos lähti laskemaan etujoukoissa sähkön hintaa. Ehkä nyt nähdään se, että nopeasti toimimalla voi saada asiakkaat jäämään. Jatkuvasti laskeva pörssisähkön hinta saa kuluttajat miettimään, että mistä kannattaa maksaa ja kuinka paljon.
Samalla tavalla lähes kaikkien raaka-aineiden hinnat ovat laskussa. Pohjainflaatio on ollut vielä nousemaan päin, kun korot ja palveluiden hinnat ovat nousseet jälkijunassa, mutta melkein kaikki muu on lähtenyt laskuun.
Osa suomalaisista vientiyrityksistä on saanut hinnankorotuksia läpi tuotteisiinsa lähes täysimääräisesti. Myös monet konepajat ovat saaneet hintojaan hyvin läpi.
Jos palkat pysyvät aisoissa, yritysten näkymät voivat ollakin yllättävän hyvät ja taantuma voisi jäädä lieväksi. Tämä voi olla myös uuden nousun alku.
Palkansaajille hintojen nousu aiheuttaa juuri nyt suurta päänvaivaa. Reaaliansiot laskivat viime vuonna eniten yli 60 vuoteen, 4,4 prosenttia. Tänä vuonna tuntuu erityisesti korkojen nousu. Monella on juuri nyt tiukempaa, mutta on hyvin epäselvää kuinka pitkään kehitys jatkuu. Maltti on nyt todella valttia. Voi olla, että edessä on jopa tilanne, jossa kustannukset ja hinnat lähtevät laskuun. Tällaisten aikojen kynnyksellä esiin tulevat myös voimakkaammat merkit hintakilpailusta. Nyt tämä näkyy jo esimerkiksi sähkössä, rakennusmateriaaleissa, autoissa ja asunnoissa.
On ymmärrettävää, että nyt halutaan isoja palkankorotuksia, mutta vuoden kuluttua tilanne voi olla hyvin erilainen ja maltillisuus voi kääntyä eduksi. Tilapäinen niukkuus tuntuu nyt kurjalta, mutta se voi olla resepti pitkän ajan parempaan hyvinvointiin.
Työnantajien ja yritysten on myös tärkeä nähdä kauemmas. Pitämällä kustannukset aisoissa ja ihmiset töissä olemme heti valmiina parempaan aikaan.
Taloudellinen tulevaisuus ei välttämättä näytäkään niin huonolta, jos sähkön hinta laskee selvästi alle 10 senttiä per kWh ja koronnostot loppuvat. Reilu hintakilpailu pitää lopusta huolen.