Edes yksi iso palkankorotus voi jäädä haaveeksi

Ei ole ihme, että työehtosopimusneuvotteluja pitää nyt käydä pitkän kaavan mukaan.

24.1. 6:00

Viime vuoden keskimäärin yli 7 prosentin inflaation jälkeen ei ole ihme, että työehtosopimusneuvotteluja pitää nyt käydä pitkän kaavan mukaan, jopa vaalikamppailun loppusuoralle saakka. Useat työntekijäliitot ovat jo jättäneet lakkovaroituksia helmikuulle. Sunnuntaina mukaan ilmoittautui Palvelualojen ammattiliitto Pam, joka antoi kaupan alalle lakkovaroituksen 185 toimipaikalle 6. helmikuuta alkaen.

Varoitusten aikanakin neuvotellaan. Päänavaajaksi odotetun teknologiateollisuuden neuvottelut jatkuivat maanantaina. Työntekijät ovat ottaneet vaatimuksiinsa mallia Saksasta, jossa suurin ammattiliitto sopi yhteensä 8,5 prosentin korotuksista: tänä vuonna korotus on 5,2 prosenttia ja 2024 seuraa 3,3 prosentin korotus.

Suomessakin työntekijät tavoittelevat Saksan tasoa eli tälle vuodelle noin viittä prosenttia. Esimerkiksi pienipalkkaisten kaupan työntekijöiden Pam haluaa Saksan tason mukaisesti 200 euron korotukset kuukausipalkkoihin.

Kaupan työnantajat saavat nyt niskoilleen yritysten viime vuosien hyvät tulokset, joihin vedoten työntekijät väittävät maksuvaraa löytyvän. Työnantaja puolestaan vetoaa kaikkien kustannusten jatkuvaan nousuun eikä suostu maksamaan lähellekään viittä prosenttia.

Työntekijät viittaavat kintaalla palkkainflaatioepäilyille, joiden mukaan liian suuret palkankorotukset pitkittäisivät taantumaa: kerta ei tee hulttioksi eikä yksi suurempien korotusten vuosi murenna yritysten taloutta. Muutosneuvotteluilmoituksia on kuitenkin annettu viime aikoina tihenevään tahtiin, ja työnantajayritysten kannattavuusnäkymät ovat nyt aloittain todella suuret. Työmarkkinoiden kovin kireys on sekin taas takana.

Suomen kustannuskilpailukyky parani euroalueeseen nähden yli 10 vuoden ajan. Hyvää on se, että tilanne näyttää pysyvän lähes ennallaan vuoteen 2025 asti. Ensi ja seuraavana vuonna työn hinta ei kallistu Suomessa yhtä paljon kuin tänä vuonna. Suomen Pankin ennusteen mukaan nimellisansiot kasvavat tänä vuonna yli 4 prosenttia. Sekään ei vielä riitä nostamaan reaaliansioita plussalle, kun inflaatio voi olla noin 5 prosenttia.

Kovimmalle joutuu kuitenkin aivan omia latujaan hiihtelevä julkinen sektori, joka maksaa sovitut kuntien työntekijöiden ja valtion hyvinvointialueiden palkkaohjelmat eli yleisen palkankorotustason päälle tulevat monivuotiset ylimääräiset korotukset. Nämä rahat on pakko kerätä veroina tai raapia menoleikkauksista. Samaan aikaan hoidon tarve kasvaa jatkuvasti. Se nostaisi sote-menoja ilman työn yksikkökustannusten kallistumistakin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut