Presidenttipeli odottaa alkamistaan – selkeää kärkiehdokasta ei vieläkään ole

Seuraavaan presidentinvaaliin on enää vuosi aikaa. Peli on yhä täysin avoin.

22.1. 6:00

Aamulehti

Suomen seuraavaan presidentinvaaliin on aikaa yksi vuosi ja yksi viikko. Silloin Suomessa vaihtuu tasavallan presidentti ensimmäistä kertaa 12 vuoteen.

Maailmanpoliittinen tilanne on epävakaampi kuin vuosikymmeniin, joten tulevalla presidentinvaalilla on Suomelle ja suomalaisille suurempi merkitys kuin aikoihin.

Sauli Niinistön työ maan ulkopolitiikan johtajana on saanut lähes yksimielisesti suomalaisten tuen ja suosion. Häntä on ainakin aikalaistensa näkökulmasta pidetty jopa Suomen runsaan satavuotisen itsenäisyyden ajan parhaana presidenttinä.

Vaikka seuraavaan presidentinvaaliin on enää vuosi aikaa, selkeää kärkiehdokasta ei vieläkään ole. Gallup-kärjessä ovat olleet ensin Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn (kesk.) ja sitten nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Sen sijaan kevään eduskuntavaalien ykkössuosikilla kokoomuksella valmistautuminen presidentinvaaliin on vasta lähtökuopissaan. Tilanne on avoin myös sdp:ssä ja keskustassa.

On oletettavaa, ettei presidenttiehdokasasetelmissa tapahdu merkittäviä liikahduksia ainakaan ennen huhtikuun alun eduskuntavaaleja. Todennäköistä on, että varsinainen presidenttipeli alkaa vasta syksyllä.

Suomen tulevaisuuden kannalta olisi tärkeätä, että äänestäjillä olisi valittavana usea pätevä vaihtoehto. On kuitenkin kylmä tosiasia, että raskaan sarjan ulkopolitiikan osaajat ovat nykyään yhden käden sormin laskettavissa. Käytettävissä olevista ehdokkaista ulkoministeri Haaviston lisäksi mieleen tulevat lähinnä vain Rehn, pääministeri Sanna Marin ja entinen pääministeri, päivänpolitiikan ulkopuolella viime vuodet ollut Alexander Stubb (kok.).

Erityisen kiinnostavaksi seuraavan presidentinvaalin tekee se, että eduskuntavaalit ovat vain yhdeksän kuukautta sitä ennen. Nykyisessä levottomassa maailmantilanteessa olisi tärkeätä, että tulevalla presidentillä olisi kannatuksen lisäksi osaamista ja kokemusta. Yhdeksi avainhenkilöksi noussee siis seuraavan hallituksen ulkoministeri. Jos Haavisto jatkaa tässä toimenkuvassa, hän on hyvin vahvoilla myös presidentinvaalissa, vaikka on jo kaksi kertaa ne hävinnyt, vuosina 2012 ja 2018.

Kun tarkastelee Suomen edellisiä presidentinvaaleja, voi hämmästellä, kuinka harvoin Suomen ulkopolitiikan ykköspaikalle on noustu parlamentarismin portaita pitkin. Esimerkiksi Sauli Niinistö ja Tarja Halonen eivät ole koskaan olleet pääministereitä. Martti Ahtisaari ja Mauno Koivisto eivät olleet koskaan edes kansanedustajia, vaikka Koivisto kahteen otteeseen pääministeri olikin.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut