Oppimistulosten laskua on päivitelty jo liian kauan – nyt pitäisi toimia

Koulutus on yksi tärkeimmistä kilpailueduistamme. Sitä ei kannata hukata.

15.1. 14:35

Suomalaisten kova koulutustaso ja menestys koululaisten oppimistuloksia mittaavassa Pisa-tutkimuksissa on saanut kovia kolauksia viime aikoina. Eikä ihan syyttä.

Vielä vuonna 2000 suomalaisoppilaiden lukutaito oli Pisa-tutkimuksessa vertailumaiden korkein. Vuoden 2006 jälkeen lukutaito on laskenut jopa lähes vuoden oppimista vastaavan määrän. Nyt Pisa-tutkimusten parhailla paikoilla keikkuvat ihan muut maat, etenkin Viro on noussut nopeasti kärkisijoille.

Tuoreen opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsauksen mukaan oppimistulosten heikentyminen on ollut Suomessa kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen nopeaa. Samoin erot oppimistuloksissa heijastavat yhä enemmän sosiaalista taustaa, ja eroja on paljon myös sukupuolten välillä.

Eikä tässä vielä kaikki. Samalla kun oppimistulokset ovat laskeneet, on myös suomalaisten koulutustaso pudonnut kansainvälisessä vertailussa. OECD:n lokakuisen raportin mukaan suomalaisten nuorten aikuisten koulutustaso on pudonnut OECD:n keskitason alapuolelle.

Vähemmästäkin luulisi hälytyskellojen alkavan soida. Asian voisi kaiketi korjata helposti, jos tietäisi, mitä pitää tehdä, mutta tällä hetkellä ei vielä oikein tiedetä, mistä kiikastaa.

Alustavien arvioiden mukaan oppimistulosten heikkenemisen taustalla voi olla 1990-luvun laman jälkeen alkanut koulutuksen rahoituksen väheneminen ja sosioekonomisten erojen kasvu, mutta syyt ovat varmasti moninaisemmat.

Kululeikkaukset ovat monesti tarkoittaneet opetusryhmien koon kasvua. Myös pätevistä opettajista on yhä useammin pulaa eri kunnissa. Nämä kaikki vaikuttavat varmasti oppimistuloksiin. Erityisen tärkeää on, että lapset saavat vahvan pohjan jo koulun alkuvuosina, sillä niiden tietojen varaan rakennetaan koko myöhempi oppiminen.

Oma vaikutuksensa oppimistuloksiin on varmasti myös oppilaiden lisääntyneellä pahoinvoinnilla, mistä raportoidaan vuodesta toiseen.

Tuleva hallitus saa syliinsä poikkeuksellisen suuria asioita, joihin tarvitaan päättäväisiä ratkaisuja. Koulutuksen ongelmien läpikäynti ja nopeat korjausliikkeet on yksi niistä. Tässä asiassa tarvitaan samanlaista yhteishenkeä kuin on ollut vaikkapa Nato-päätöksessä. Kouluongelmien syyt on analysoitava huolella faktojen kautta ja löydettävä sellaiset askeleet, jotka vievät Suomen takaisin oppimistulosten kärkisijoille.

Suomi on pärjännyt läpi vuosikymmenet ennen kaikkea inhimillisellä pääomalla, ja tämä kilpailutekijä vain korostuu tulevaisuudessa. Kaikkia tarvitaan. Pienellä kansakunnalla ei ole varaa hukata yhtään lahjakkuudestaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut