Ensimmäinen tilinteon hetki on tänä vuonna

Tänä vuonna selviää, mitä maailma on saanut aikaan ilmastonmuutoksen torjumisessa.

11.1. 6:00

Pariisin vuonna 2016 voimaan astunutta kansainvälistä ilmastosopimusta tarkastellaan ensimmäisen kerran tänä vuonna. Miten valtiot ovat pystyneet hillitsemään ilmastonmuutoksen etenemistä? Miten paljon tavoitteesta ollaan jäljessä?

Sopimus on oikeudellisesti sitova sopimus ilmastonmuutoksesta. Sen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Nykyisten tekojen riittävyyttä on kritisoitu laajasti ja niistä keskustelu, saati toimeenpaneminen on vaikeaa. Siitä saatiin esimakua YK:n ilmastonmuutoskokouksessa viime vuoden lopussa.

Suurin kohu nousi, kun Yhdysvaltojen entinen presidentti Donald Trump irtaannutti Yhdysvallat Pariisin sopimuksesta. Presidentti Joe Biden palautti maan takaisin sopimuksen piiriin nopeasti. Yhdysvaltojen merkitys kokonaisuudessa on suuri, sillä se on Kiinan kanssa maailman suurin kasvihuonekaasujen tuottaja.

YK:n biodiversiteettikokous päätti historiallisesti joulukuussa Montrealissa uusista tavoitteista vaalia luonnon monimuotoisuutta. Vuoteen 2030 mennessä luvattiin, että maailman meristä ja maa-alasta olisi suojeltuna 30 prosenttia. Tällä hetkellä merta suojellaan 10 prosenttia ja maata 17.

Pariisin ilmastokokouksesta tai sen saavutuksista ei ole laajasti puhuttu viime aikoina. Nyt onkin mielenkiintoista nähdä, miten maat ovat pystyneet tavoitteeseen vastaamaan. Samanlainen tilinteon hetki on pian uudestaan, kun tarkastellaan Montrealin kokouksen aikaansaannoksia. Sopimusten noudattaminen ja niistä kiinni pitäminen on suorassa yhteydessä myös siihen, miten ihmisiä kohdellaan. Kuka maksaa kenenkin päästöt, missä mittakaavassa ja mitä siitä seuraa?

Luonnon monimuotoisuus alenee hälyttävästi. YK:n vuoden 2019 raportissa todettiin, että jopa miljoona lajia maalla ja merellä on sukupuuton partaalla ihmisen toiminnan takia. Tästäkin syystä kansainvälisten sopimusten tavoitteiden toteutumisen seuranta on tärkeää.

Sään ääri-ilmiöitä nähdään enenevästi. Nyt vaikkapa kuivuudesta perinteisesti kärsivä Yhdysvaltojen Kalifornia on suurten sateiden ja maanvyörymien keskellä. Hätätila on julistettu. Suomessa viime vuosi oli vajaan asteen keskivertoa lämpimämpi.

Myös Suomen on tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen torjumiseksi, varsinkin haavoittuvana arktisena alueena.

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut