Äänestäjät ovat realisteja ja tietävät mitä tulossa on

On vaikea uskoa, että julkinen talous tervehtyy hevoskuureilla ilman talouskasvua.

10.1. 6:00

Kolmen kuukauden päästä Suomeen rakennetaan täyttä päätä jo seuraavaa hallitusta ja sen ohjelmaa. Tuolloin on jo tiedossa, millaisin taloudellisin vaurioin kotitaloudet selvisivät talvella Venäjän hyökkäyssodan vauhdittamasta pahimmasta inflaatiosta: riittivätkö rahat asumiseen, ruokaan ja energiaan. Syytä olisi, sillä talouden elpymisen aikataulu ja vauhti ovat tänä ja ensi vuonna pitkälle sidoksissa yksityiseen kulutukseen.

Julkisen talouden tilanne on tiedossa. Kunhan nykyinen hallitus saa vielä jaettua loputkin lisämenonsa – 700 miljoonaa euroa soteen, 100–300 miljoonaa maataloudelle ja 400 miljoonaa sähkötukiin – on vyönkiristyksen aika. Talous nousee syystä huhtikuisten eduskuntavaalien keskiöön.

Ero vuoden 2019 vaaleihin on selvä. Tuolloin valokiilaan ilmestyi yksittäinen sinänsä erittäin tärkeä asiakysymys eli vanhusten hoitajamitoitus, mitä voi jälkikäteen pitää hämmästyttävänä: harvassa ovat ne, joiden mielestä kenenkään hoitoa tarvitsevan ei tulisi saada parasta mahdollista kohtelua. Nyt on vain huomattu, että desimaalit eivät taikaiskusta muuttuneetkaan oikeiksi hoitajien käsipareiksi, koska niitä ei Suomessa ole.

Tällä kerralla ratkaisua huutaa laajempi ongelma eli kaikkien julkisten palvelujen rahoituksen riittävyys. Neljässä vuodessa on opittu, että velka ei ole ilmaista eikä sitä voi sittenkään lapata kaksin käsin. Mikä siis eteen? Jos äänestäjiltä kysyy, johtopäätös on selvä. Kaksi kolmesta suomalaisesta tasapainottaisi valtiontaloutta menoleikkauksin. Vähemmän kuin joka viides korottaisi veroja, kertoo Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilla teettämä kysely.

Leikkauksille suopeimpia olivat kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat. Kiinnostavaa on, että perussuomalaisten kanssa toiseksi suurimman puolueen paikasta ja valtiovarainministerin kumaraan vetävästä salkusta kamppailevan sdp:nkin kannattajien parissa veronkorotusten suosio oli pienempi kuin menoleikkausten. Tulos antaa selkänojaa väistämättömän leikkauslistan laatimiseen, mistä ei lyhyellä kaavalla selvitä.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan taloutta pitää tasapainottaa 9 miljardilla eurolla kahden vaalikauden aikana. On vaikea uskoa, että julkinen talous alkaisi pandemian ja sodan jäljiltä tervehtyä millään hevoskuurilla ilman talouskasvua. Siksi pulmia tulee paitsi leikkausten kohdentamisessa että ajoituksessa etenkin, jos taantuma pitkittyy niin, että työllisyys heikkenee. Kuoppaa ei kannata itse kaivaa syvemmäksi, jottei samalla murenneta siitä nousun edellytyksiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut