Koronatukiin tuli järkeä, kun paniikista päästiin

Tukipäätösten hutiosumat jäävät kiusalliseksi mittatappioksi. Hyötyä oli laajasti.

6.1. 13:49

Muistatteko koronapandemian alun vajaan kolmen vuoden takaa? Iäkkäät joutuivat eristyksiin, Uudenmaan rajat suljettiin ja ravintolat pakotettiin sulkemaan ovensa. Yleisötapahtumia ei enää ollut.

Valtio lähti kiireesti tukemaan yrityksiä, jotta konkurssiaalto ei rantautuisi ja työllisyys romahtaisi. Joustava lomautusjärjestelmä ja väliaikainen konkurssilain muutos takasivat sen, ettei näin myöskään käynyt, vaikka talous hyytyi pahasti: bruttokansantuote laski 2020 yli 2 prosenttia, yksityinen kulutus peräti 4. Viime sotavuosi tai kuluva eivät mene yhtä huonosti.

Paniikinomaisissa tunnelmissa kehitelty yritysten alkuvaiheen kehittämistuki toimi Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan huonosti, sillä rahoitusta jaettiin tuleviin hankkeisiin eikä akuuttiin kassakriisiin. Peräti 1,3 miljardin summasta osa valahti myös sellaisille yrityksille, jotka eivät kärsineet koronakriisistä. Tässä ”nopeus korostui harkinnan kustannuksella”, kuten VTV:n raportissa luonnehdittiin.

Aamulehti selvitti Pirkanmaalla jaettujen koronatukien saajia ja tilannetta (Uutiset A4–5). Tuettujen listalla on yli 4 200 yritystä. Kehittämistukia myöntänyt Business Finland listasi 39 sellaista pirkanmaalaisyritystä, joilta näitä heikoimmin osuneita tukia peritään takaisin. Tämä tarkoittaa vajaata prosenttia kaikista tuensaajista. Määrää ei voi pitää erityisen suurena.

Kehittämistuen rinnalle tuli kesällä 2020 Valtiokonttorin kustannustuki, jonka osumatarkkuus oli parempi. Tuen hakijan piti osoittaa, että yrityksen liikevaihto oli laskenut tarpeeksi pandemian takia. Tätä tukea myönnettiin kaikkiaan lähes miljardi euroa usean rahoituskierroksen aikana.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö arvioi tukipolitiikan onnistumista viime toukokuussa. Raportissa tutkittiin tarkemmin myös kustannustuen vaikutuksia. Lopputulema oli, että tukea pitäisi tulevissa kriiseissä myöntää harvemmille yrityksille kuin koronakierroksilla, mutta anteliaammin: yrityksen liikevaihdon pitäisi tukea saadakseen laskea 40 prosenttia, mutta myös omavastuuosuuden tulisi olla korkeintaan 20 prosenttia. Tämä todennäköisesti vähentäisi liikevaihtoaan muiden kuin akuutin kriisin takia menettäneiden yritysten saamia tukia.

Myönteisiä vaikutuksia oli silti niin laajasti, että hutiosumat jäävät kiusalliseksi mittatappioksi. Kustannustukien avulla yritysten liikevaihto kasvoi ja mittarista riippuen noin joka neljäs tai viides yritys vältti tappiollisen tuloksen. Tuet pienensivät yrityssaneerauksiin joutumisen riskiä eikä Suomessa koettu mitään konkurssipiikkiä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut