Suomi sai Norjasta lupauksen jätti-investoinnista

Olkiluodon 3. reaktorin varassa on paljon, lähipäivistä pitkälle tulevaisuuteen.

3.1. 12:46

Viime vuosi päättyi lauantaihin, jolloin Suomessa tuotettiin aamupäivällä sähköä 1 500 megawattia yli kulutuksen. Sähköä riitti runsaasti vientiin ja sen hinta oli Suomessa pari senttiä kilowattitunnilta. Tuolloin Olkiluoto 3 pyöri koekäytössä lähes täydellä teholla ja tuulivoimaa syntyi samaan aikaan lähes 4 000 megawatin teholla. Lämpötila oli pari astetta plussalla.

Loppuviikolla tullaan erilaiseen tilanteeseen. Sähkön hinta pomppaa, kun koko maa menee pakkaselle ja tuuli tyyntyy. OL3:n koekäyttöohjelma on onneksi aikataulutettu niin, että kireimmät yli 20 asteen pakkaset ehtivät helpottaa juuri ennen voimalan reistailleiden syöttövesipumppujen pian alkavaa lähes kuukauden tarkastus- ja huoltotaukoa. TVO harmittelee itsekin, että katkos osuu kylmään aikaan tammi–helmikuussa. Siltä ei voi välttyä, sillä voimala toimii nyt kahden säröytyneen ja kahden varaosajuoksupyörän väliaikaisratkaisulla.

OL3:n säännöllisen sähköntuotannon pitäisi alkaa vihdoin 9. maaliskuuta. Lisäviivästykset kävisivät omistajille kalliiksi. Voimalan päivätuotannon arvo on nimittäin miljoonia euroja. Esimerkiksi sähkön viime vuoden keskihinnalla, reilulla 15 sentillä kilowattitunnilta, reaktori tuottaisi täydellä tehollaan vuorokaudessa sähköä noin 6 miljoonan euron arvosta.

Iso kolmonen on tärkeä lenkki ketjussa, jonka avulla Suomen energiaomavaraisuus paranee ja hintapaine kevenee. Suurena apuna ovat myös vuoteen 2025 ulottuvat suunnitelmat 6 miljardin euron tuulivoimainvestoinneista. Jos ne toteutuvat, Suomessa pitäisi olla tuulesta peräti 14 000 megawatin kapasiteetti lähes 40 prosentin käyttöasteella.

Fossiilittoman energian riittävyys parantaa kilpailukykyä. Tämä näkyi jo nyt, kun norjalainen Blastr Green Steel julkisti suunnitelmansa terästehtaan rakentamisesta Inkooseen vuonna 2026. Tehtaasta tulisi lähes yhtä suuri kuin SSAB:n Raahen terästehtaasta 2,5 miljoonan tonnin vuosituotannolla. Investoinnin arvo olisi peräti 4 miljardia euroa. Lopullinen päätös on tosin tekemättä ja Blastr yhtiönäkin niin tuore, ettei sillä ole vielä omaa tuotantoa.

Vihreän tehtaasta tekisi fossiilittomuus. Sen tuotanto perustuisi vetyyn, mikä vaatii suuria määriä päästötöntä ydinvoima- ja tuulisähköä. Norjalaiset näköjään uskovat suomalaisten hoitavan vihreän siirtymänsä mallikkaasti. Lujalle uskolle on tarvetta, sillä terästehtaan sähkön kulutus vastaisi 7:ää prosenttia Suomen koko viime vuoden kulutuksesta. Mikäli tehdashanke toteutuu, se olisi suurin yksittäinen sähkön käyttäjä Suomessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut