Verotus järsii pieniä eläkkeitä ja palkkoja

Sattumanvaraisuus on harvinaisen huono peruste kansalaisten kohtelulle.

29.12.2022 6:00

Työeläkeyhtiö Elo sai peräti 9 150 vanhuuseläkeläistä vastaamaan kyselyynsä talousnäkymistä marras–joulukuussa. Elämänkokemus näyttää lisäävän varovaisuutta.

Työeläkkeitä nostettiin tälle vuodelle 2,3 prosenttia, jolloin eläkeläisten käteen jäävät tulot laskivat samaan tahtiin palkansaajien kanssa inflaation laukatessa. Tämä selittää, miksi neljä viidestä eläkeläisestä on kiristänyt kulutustaan. On tingitty ruuasta, sähkön käytöstä ja matkustelusta. Joka neljäs kuluttaa nyt säästöjään. Yhtä usea jatkaisi työntekoa, jos siihen olisi mahdollisuus. Vanhuuseläkkeellä voi tehdä töitä ilman tulorajoja.

Jopa kaksi kolmesta eläkeläisestä pelkää, että taloustilanne heikkenee yhä. Kallella kypärin on toki melkein koko kuluttajakunta, minkä kertoi Tilastokeskuksen joulukuinen luottamusindikaattori. Eläkeläisten epäluulo tuntuu silti yllättävän jyrkältä, sillä työeläkkeet nousevat tammikuussa 6,8 prosenttia. Tämä yhden vuoden indeksikorotus on suurempi kuin viiden edellisen yhteensä. Tuolloin inflaatio oli vielä olematon riesa. Sipilän hallituksen aikana kansaneläkeindeksejä ja niihin sidottuja tukia sekä jäädytettiin että leikattiin.

Työeläkkeiden nousun pitäisi siis kuitata ensi vuoden inflaatio ja pyyhkiä osan tämänvuotisestakin. Myös köyhimpien kansaneläkeläisten eläkkeet nousevat vuodenvaihteessa 4,2 prosenttia. Nämä eläkkeet nousivat lisäksi etupainotteisesti jo elokuussa 3,5 prosenttia.

Palkansaajista ani harva voi uskoa saavansa samansuuruisia palkankorotuksia. Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodelle 4 prosentin ja Suomen Pankki 4,3 prosentin ansiotason nousua. Inflaatio puolestaan hidastuu vm:n mukaan 4 prosenttiin. SP:n ennuste on 5,5 prosenttia, mikä veisi toteutuessaan palkansaajan ostovoiman selvästi miinukselle.

Osalla ostovoimaa nakertaa inflaation lisäksi myös verotuksen kiristyminen, joka osuu eläkeläisillä vain suurimpien yli 4 000 euron työeläkkeiden lisäksi typerästi pienimpiin alle 1 750 euron eläkkeisiin. Yhtä huonosti kohdellaan kaikkein pienimpiä alle 1 600 euron palkkoja, joiden verotus kiristyy Veronmaksajien keskusliiton mukaan suhteellisesti enemmän kuin vaikkapa kymppitonnin kuukausitulojen.

Veronmaksajien mukaan nämä sattumanvaraiset vaikutukset ovat seurausta sote-uudistuksen takia tulevista ansioverotuksen muutoksista. Tällaista lottoarvontaa ei pitäisi esiintyä. Voittajiksi päätyivät nyt 2 500 euron eläkettä saavat, joiden verotus kevenee eniten eli 1,3 prosenttiyksikköä. Heidän syynsä ei ole, ettei verottajan sihtiä saada kohdistettua.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut