Venäjän hyökkäyssota voi jatkua vielä pitkään

Venäjän hyökkäyssota on jatkunut jo kymmenen kuukautta eikä loppua näy.

27.12.2022 6:00

Aamulehti

Venäjän presidentti Vladimir Putin uhosi viime viikolla, että Venäjä ”viimeistelee tehtävänsä” Ukrainassa. Samalla hän lupasi maansa armeijalle rajattomat resurssit – mitään taloudellista rajaa ei ole.

Samaan aikaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi paistatteli kansainvälisen julkisuuden valokeilassa Washingtonissa, presidentti Joe Bidenin rinnalla ja Yhdysvaltain kongressin edessä.

Vuosi vaihtuu ja Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota on jatkunut jo kymmenen kuukauden ajan. Putinin puheista huolimatta ei näytä lainkaan todennäköiseltä, että sota olisi ratkeamassa suuntaan tai toiseen lähikuukausien aikana.

Sen sijaan on todennäköisempää, että sota pitkittyy, muuttaa kenties välillä muotoaan, mutta ratkaisu – sotilaallinen tai diplomaattinen – ei ainakaan juuri nyt näytä todennäköiseltä.

Rintamatilanne on talven alkaessa sellainen, ettei kummankaan maan armeija pysty todennäköisesti suuriin läpimurtoihin. Venäjän uudella suurhyökkäyksellä on spekuloitu, mutta merkkejä sen valmistelusta ei ole havaittu. On myös kyseenalaista, riittäisivätkö Venäjän resurssit sellaiseen.

Zelenskyin vierailu Yhdysvalloissa oli vahva symbolinen ele. Venäjän silmissä se todennäköisesti vahvisti viholliskuvaa Yhdysvaltoja kohtaan. Kremlissä USA nähdään entistä enemmän ulottamassa sotilaallista voimaansa Itä-Eurooppaan, Venäjän rajoille asti. On oletettavaa, että Venäjä näkee kaikki länsimaat entistä enemmän sodan osapuolena ja Venäjän vihollisena. Tämä koskee myös Suomea.

Vastakkainasettelun lisääntyminen lisää sodan eskalaatiovaaraa. Asiantuntijatkaan eivät kykene ennustamaan, millainen tämä sodan mahdollinen laajeneminen olisi. Onko se Nord Stream -kaasuputken kaltainen sabotaasi vai sodan laajentaminen Moldovaan? Vastauksia ei ole.

Jossain vaiheessa sekä Venäjällä että Ukrainalla tulee vastaan tilanne, etteivät resurssit enää riitä sodan täysimittaiseen jatkamiseen. Talviolosuhteet tuonevat lisäksi oman haasteensa.

Tässä tilanteessa näyttää varmalta, ettei kumpikaan osapuoli aio perääntyä. Sodan ratkaiseminen neuvottelupöydässä ei myöskään näytä todennäköiseltä.

On siis mahdollista, että sota jämähtää jossain vaiheessa hivuttavaksi asemasodaksi tai jäätyneeksi konfliktiksi, jossa Venäjä pitää hallussaan edelleen noin viidesosaa Ukrainan maapinta-alasta.

Länsimaissa odotetaan ja toivotaan, että Venäjää vastaan asetetut pakotteet alkavat vihdoin todella vaikuttaa ja yleinen mielipide Venäjällä kääntyy nykyistä voimakkaammin sotatoimia vastaan.

Suomen ja muiden länsimaiden pitää jatkaa Ukrainan ja ukrainalaisten määrätietoista tukemista niin sotaponnisteluissa kuin infrastuktuurin uudelleen rakentamisessa humanitäärisestä avusta puhumattakaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut