Tuotantokustannukset ovat vain pieni osa sähkön hinnasta – järjestelmä vaatii korjausta

Erikoinen vuosi on osoittanut, että järjestelmässä on paljon korjattavaa.

11.12.2022 6:00

Sähkön hinnannousu vaikuttaa viikko viikolta yhä useamman suomalaisperheen talouteen, kun vähitellen vanhat ja edulliset määräaikaiset sopimukset päätyvät, ja ne on pakko korvata uusilla. Ainoa vaihtoehto uudeksi sopimukseksi voi olla pörssisähkö, joka on tällä hetkellä varsin kallista niukkatuulisen sään vuoksi.

Hyvä puoli on se, että korkea hinta on tehokas tapa kannustaa energian säästämiseen. Se ei kuitenkaan poista sitä, että hintariskin kantaa enenevissä määrin asiakas. Sähköä tarvitaan, oli se kallista tai halpaa.

Tilanteen taustalla vaikuttava syy eli energiantuonnin lopettaminen Venäjältä on itsestään selvä. Vaihtoehtoja sille ei ole. Venäläisen energian aika on ohi.

Kokonaisuudessa on kuitenkin edelleen monta avointa kysymystä. Koko sähkömarkkinajärjestelmä on erittäin monimutkainen. Sähkön kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen on jätetty markkinoiden tehtäväksi ja lisäksi tehdään vielä johdannaiskauppaa, jossa hankitaan vaikkapa kerralla koko talven sähköt sovittuun hintaan.

Hintojen vaihtelu voi olla melkoista saman vuorokaudenkin sisällä. Kuluttajan mielessä saattaakin herätä kysymys siitä, ovatko sähkön varsinaiset tuotantokustannukset moninkertaistuneet yhtä paljon kuin hinnannousu antaisi ymmärtää. Tampereen yliopiston sähkötekniikan professori Pertti Järventausta ja Aalto-yliopiston fysiikan professori Peter Lund sanovat Aamulehden haastattelussa (AL 11.12.), että sähkön tuottajayhtiöt takovat nyt isoja voittoja. Lund laskee, että esimerkiksi sähköstä maksetusta eurosta tuotantokustannukset ovat ydinvoimalassa 2–3 senttiä, vesivoimassa 1–2 senttiä ja tuulivoimassakin 1–1,5 senttiä. Lisäksi tulevat muun muassa investointikustannukset.

Hintojen hillitsemiseksi Suomeenkin on tulossa niin sanottu windfall-vero, jolla verotetaan sähköyhtiöiden ylisuuria voittoja. Suomessa veron suuruus olisi ensi vuonna 33 prosenttia. Esitys lähti lausuntokierrokselle 2. joulukuuta. Hyöty kuluttajan näkökulmasta on se, että windfall-vero saattaa kannustaa sähköyhtiöitä pitämään hintoja kurissa. Itse veron tuotto päätyy kuitenkin valtion pussiin. On arvioitu, että valtio saa leikkurilla verotuloja lisää puolesta miljardista miljardiin euroon vuonna 2023. Veron avulla valtio saa katettua kuluja, joita tulee sähkön väliaikaisesta vähennysoikeudesta ja arvonlisäverovähennyksestä.

Näyttää siltä, että koko sähkömarkkinamekanismi pitäisi korjata. Se katsoo nykyisellään sähköntuottajien etua, kuluttaja ei voi tällä hetkellä juuri muuta kuin valita huonoista vaihtoehdoista ja maksaa laskun. Viime kuukausina on todettu, että malli toimii huonosti ainakin poikkeustilanteessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut