Vain säästämällä palvelut harvoin paranevat

Hyvinvointialueiden rahat loppuvat ennen kuin niiden toiminta on edes alkanut.

21.11. 5:00

Suomen terveydenhuolto on koronan jälkimainingeissa ajautunut historiansa pahimpaan kriisin. Hoitojonot venyvät, päivystykset ruuhkautuvat ja henkilöstöstä on krooninen pula. Pelastusta on toivottu sote-uudistuksesta, mutta huonolta näyttää nyt sekin. Hyvinvointialueiden omien arvioiden mukaan lisärahoitusta tarvittaisiin vähintään runsas miljardi euroa, jotta edes nykyiset palvelut pystytään tuottamaan.

Myös Pirkanmaan hyvinvointialue joutuu heti alkutöikseen etsimään säästökohteita. Aluevaltuusto saa 5. joulukuuta päätettäväkseen vuoden 2023 talousarvioesityksen, joka tietää Pirkanmaalle ensimmäisenä toimintavuonna 63,5 miljoonan euron alijäämää. Hyvinvointialueen toimintaan kuluu ensi vuonna ainakin 2,6 miljardia euroa. Menot ovat selvästi suuremmat kuin valtiolta saatava noin 2,1 miljardin euron rahoitus, joka perustuu kuntien ja sairaanhoitopiirin vuoden 2022 talousarvioihin. Jo pelkkä inflaatio on sen jälkeen nostanut hintoja lähes kymmenellä prosentilla. Valtio tulee näin aluksi vastaan korjauserällä, joka on Pirkanmaalla arviolta 50 miljoonaa euroa. Jatkossa luvassa ei ole ylimääräistä rahaa, vaan palveluita pitää pyörittää ja kehittää hyvinvointialueen normaalirahoituksella.

VAIN Säästämällä palvelut harvoin paranevat. Toimintaa on pakko tehostaa, jotta talous saadaan kestävälle pohjalle. Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola luottaa edelleen lujasti siihen, että Pirkanmaa saa taloutensa kuntoon ja myös palveluiden saatavuus jatkossa paranee. Edellytyksenä on tuottavuuden tehostaminen vuositasolla arviolta 2–3 prosentilla. Siihen pyritään toimintatapoja kehittämällä ja digipalveluita hyödyntämällä, mutta myös palveluverkkoa on tulevina vuosina pakko rukata.

Isona hyvinvointialueena Pirkanmaa saattaa jopa pärjätä, mutta pienemmiltä rahat voivat loppua kesken. Jos joku hyvinvointialue ei selviydy velvoitteistaan, vaan menee konkurssiin, hyvinvointialueita joudutaan yhdistämään. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan viiden yliopistosairaalan ympärille rakentuvat hyvinvointialueet olisivat jo alun perin olleet paras ratkaisu Suomen uudeksi sote-malliksi. Siihen suuntaan kehitys todennäköisesti johtaa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan yliopistosairaalaa kohden pitäisi olla vähintään miljoonan ihmisen väestöpohja, jotta siellä pystytään turvaamaan nykyaikaiset palvelut. Alueita yhdistämällä myös hallintoa ja byrokratiaa voidaan karsia. Näin kulut saadaan kuriin ja pystytään turvaamaan laajemman väestöpohjan peruspalvelut samalla rahalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut