Talviaika alkaa sunnuntaina – auttaisiko kesäajassa pysyminen energian säästössä?

Päätös kellojen siirtelyssä kesä- ja talviajan välillä pitää olla Euroopan yhteinen.

27.10. 5:00

Sunnuntaina kello 4 aamuyöllä Eurooppa siirtyy talviaikaan, eli kelloja siirretään yksi tunti taaksepäin. Tällä pallonpuoliskolla se tarkoittaa, että aamun tunnit ovat hetken valoisampia, jolloin esimerkiksi koululaiset ehtivät kouluun aamunkajossa, mutta hämärä laskeutuu jo tuntia aiemmin kuin kesäaikana.

Vuosittain nousee myös keskustelu kesäajan ja talviajan vaihteluiden tarpeellisuudesta sekä siitä, kumpi ajoista olisi se oikea, jos kellojen siirtelystä päätetään luopua. Kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa, se teki vuonna 2018 aloitteen siitä, että koko EU:n alueella luovutaan kellojen siirtelystä ja valitaan joko kesä- tai talviaika. Vuonna 2019 EU:n parlamentti ehti jo äänestää sen puolesta, että kellojen siirtelystä luovutaan vuonna 2021, mutta lopullinen päätös on jumittunut EU:n päätöksentekorattaisiin. Tuli koronapandemia, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja siitä seurauksena koko Eurooppa pohtii nyt, miten selvitä tulevasta talvesta. Kellojen siirtely ei ole ymmärrettävästi kovin korkealla päätöksenteon agendalla nyt.

Niin sanottuna normaaliaikana Suomessa on pidetty talviaikaa. Kysymys kesäajan hyödyllisyydestä näyttäytyy nyt kuitenkin eri valossa kuin aiemmin. Kesäajan käyttöön on historiassa siirrytty juuri energiakriisien aikoina. Voisiko kesäaikaan jääminen saada meidät sytyttämään valot myöhemmin? Päivänvaloa olisi pitemmälle iltaan, ja ihmiset jaksaisivat pitää itsestään parempaa huolta, kun energiaa kulutettaisiin pururadalla kotisohvan sijaan. Toisaalta pysyvän kesäajan haitoiksi on esitetty sitä, että illat valaistuisivat liikaa, jolloin ihmisten nukkumaanmeno viivästyisi. Pysyvä talviaika myös pitäisi Suomen lähellä eurooppalaisia aikavyöhykkeitä.

Suomessa kysymys kesä- vai talviaika on jakanut kansaa. Muutama vuosi sitten kansalaisille tehdyssä kyselyssä voitti niukasti talviaika. Kesäajan virallistamista ajava kansalaisaloite puolestaan on toimitettu eduskunnan käsittelyyn. Sinne se jääneekin ratkaisemattomana vaalikauden pian loppuessa, sillä ennen kansallista päätöstä on saatava kaikkien jäsenmaiden kannat asiaan. Jos jokin kellojensiirtelyssä tai siitä luopumisessa on tärkeää, niin se, että syntyy EU:n yhteinen päätös, jotta Euroopan aikavyöhykkeet eivät sirpaloituisi entisestään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut