Hoitajaliitot Tehy ja Super uhkasivat työtaisteluilla, jotka sulkisivat ensi viikolla muun muassa teho-osastoja Hämeenlinnassa, Turussa ja Oulussa. Hallitus vastasi potilasturvallisuuslailla. Helsingin käräjäoikeus antoi väliaikaisen lakkokiellon sairaanhoitopiirien pyynnöstä.
Tilanne on ristiriitainen. Hoitajien oikeutta parempiin palkkoihin kiistää harva, mutta henkeä uhkaavilla lakoilla pelottelu taitaa ylittää useimpien kansalaisten oikeustajun rajan.
Hoitajaliitot vaativat vuosittaisia 3,6 prosentin ylimääräisiä palkankorotuksia yleisen linjan palkankorotusten päälle. Muulle kunta-alalle tehty palkkasopimus tuo prosentin ylimääräiset korotukset vientialojen korotuksen tason päälle.
Mikä korotusten taso hoitajille sitten riittää ja mitä heille voi olla luvassa? Mitään vihiä ei ole. Osviittaa voi antaa se, että terveydenhoitoalalla hoitajia roimasti paremmin palkatut lääkärit saivat kolmivuotisen sopimuksen, joka korottaa palkkoja keskimäärin 6,5 prosenttia. Lisäksi lääkärit saavat kunta-alan palkkaohjelman mukaiset 5,1 prosenttia vuoden 2027 loppuun mennessä.
Näin koko ohjelma tuo vähintään lähes 12 prosenttia, vaikka lääkärien oma sopimus ulottuu vain toukokuuhun 2025 saakka. Lääkärien palkankorotukset voivat nousta myös, jos kolmen sopimusalan eli kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja auto- ja kuljetusalan palkankorotukset ylittävät vuosina 2023 ja 2024 1,9 prosenttia – tällöin erotus maksetaan myös kunnallisille aloille.
Ani harvalle on tiedossa sellaisia palkankorotuksia, joiden avulla reaalitulot pysyisivät tänä vuonna edes ennallaan. Ostovoima laskee tänä vuonna keskimäärin lähes 5 prosenttia, jos inflaatio on 7 prosenttia ja palkankorotukset noin 2. Nordea ennustaa, että vielä ensi vuonnakin kuluttajahinnat nousevat 4,5 prosenttia ja ansiotaso noin 3.
Julkisten alojen palkkamenot kasvavat lähivuosina joka tapauksessa yksityisiä aloja enemmän, vaikka niillä ei päästäkään osallisiksi palkkaliukumista yksityisen sektorin tapaan.
Yhdenlainen liukuma hoitoalalla kuitenkin häämöttää, ja se on soteuudistukseen kuuluva palkkaharmonisointi. Sen toteutustavasta ei ole vieläkään valtakunnallista linjausta, mutta lopputulema on se, että ainakin saman vaativuustason tehtävien mediaanin alle jääviä palkkoja korotetaan.
Harmonisoinnin kustannuksiksi valtiovarainministeriö laskee enintään 400 miljoonaa, kunta-alan työnantajien KT vähintään 680 miljoonaa. Nekin maksetaan veroilla ja velalla.