Vaalit: Jytkystä voi jäädä ruotsidemokraateille vain luu käteen

Muut oikeistopuolueet suhtautuvat karsaasti ruotsidemokraattien hallitukseen tuloon

12.9. 14:03

Ruotsin valtiopäivävaaleista tuli lähes yhtä tiukka jännitysnäytelmä kuin kuntavaaleista Tampereella 15 kuukautta sitten. Tuolloin kävi niin, että kokoomus vei sdp:ltä pormestaripuolueen piikkipaikan kuolleen miehen äänillä. Kokoomuksen kanssa vaaliliitossa olleen rkp:n ainoan ehdokkaan Peter Löfbergin 160 ääntä takasivat kokoomukselle suurimman puolueen paikan 15 äänen erolla. Löfberg kuoli pian ehdokasasettelun jälkeen.

Ruotsin vaaleissa suurimman puolueen paikka ja yli kaksi prosenttiyksikköä noussut kannatus ei näyttäisi riittäisi sosiaalidemokraattien pääministeri Magdalena Anderssonille pestin uusimiseen, sillä äärimmäisen tiukka tulos näyttää antavan valtakunnan avaimet oikeiston liittoutumalle. Tällöin pääministeriksi nousisi maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. Näin siitä huolimatta, että kannatustaan menettänyt puolue jäi kolmanneksi, kun ohi kiilasi yli kolme prosenttiyksikköä kannatustaan parantanut ruotsidemokraatit.

Mikäli oikeiston voitto varmistuu tulosten valmistuttua aikaisintaan keskiviikkona, ovat edessä odotetusti vaikeat hallitusneuvottelut. Vastaavista Ruotsilla on vanhastaan runsaasti kokemusta. Nyt ongelma on se, että muut oikeistopuolueet suhtautuvat karsaasti ruotsidemokraattien hallitukseen tuloon: puheenjohtaja Jimmie Åkessonille olisi tarjolla neuvoa-antavan jees-miehen rooli hallituksen tukijoukoissa. Ruotsalainen jytky menisi sikäli hukkaan.

Oli hallituskokoonpano lopulta mikä tahansa, jengirikosten rangaistuksia halutaan koventaa ja maahanmuuttoa tiukentaa.

Jos valtaan tulee oikeisto, se aikoo edistää lisäydinvoiman rakentamista. Tähän asti suunta on ollut toinen, sillä useita reaktoreita on Ruotsissa suljettu. Lisäkapasiteetti vähentäisi Etelä-Ruotsin teollisuuden riippuvuutta tuontienergiasta ja Saksan korkeista hinnoista, jotka heijastuvat Etelä-Ruotsin kautta Suomeen asti.

Ruotsilla on Suomea enemmän haluja ja varaa lieventää kotitalouksien energiakuluja kevyellä finanssipolitiikallaan, sillä valtion bruttovelka bkt:sta on 30 prosentin luokkaa.

Talouden ensi vuonna häämöttävään taantumaan Ruotsi lähtee muutenkin vahvasta tilanteesta: teollisuuden tilauskannat ovat korkealla ja työllisten määrä korkeimmilllaan 1990-luvun alun jälkeen. Korkojen nousu ja inflaatio aiheuttavat tosin maassa erikoisen kotikutoisen ongelman: asuntojen hinnat laskevat Nordean ennusteen mukaan 15 prosenttia tänä vuonna. Lähtötasona oli peräti 30 prosentin hinnannousu vuoden 2019 jälkeen, korkein Pohjoismaissa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut