Kansalaisia patistellaan energiansäästötalkoisiin – Miten sähköyhtiöt ja valtio osallistuvat niihin?

Sähkön hintojen kivutessa kohti pilviä, energiatalkoita ei voi sysätä vain kotitalouksien harteille.

4.8. 5:00

Kuluttajan toiveissa on nyt lauha ja tuulinen talvi. Kansalaisia kehotetaan jo energiansäästötalkoisiin, koska sähkön hintoja tulevilla pakkasilla voidaan vain arvuutella tässä maailmantilanteessa. Edessä voi olla niin sähkön säännöstelyä kuin ajoittaisia sähkökatkojakin, koska sähkön riittävyyttä pelätään.

Suomalaiset ovat varmasti kekseliäitä säästötalkoolaisia, ja nuukuus on hyveemme. Mutta riittävä lämmönsaanti on ihmisen selviytymisen perusedellytys siinä missä vesi ja ravinto. Puheet sähköjen katkaisemisesta kylmimpään vuodenaikaan kuulostavat käsittämättömiltä pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Millä muilla tavoin sähköyhtiöt ja valtio osallistuvat talkoisiin?

Lue lisää: Pirkanmaa varautuu sähköjen säännöstelyyn ensi talvena, viimeinen keino on katkaista kodeista sähköt – Katso sisään Tammervoiman laitokseen, jossa syntyy lämpöä ja sähköä

Ensi vuoden alkuun on ennustettu kaikkien aikojen hintapiikkejä. Valtiovarainministeriön tiistaina alkaneissa budjettineuvotteluissa toivottavasti keskustellaan vakavasti myös siitä, miten niihin varaudutaan. Jos sähkölasku kasvaa pahimpien arvioiden mukaan jopa 10–15-kertaiseksi, moni on pulassa.

Joissakin maissa valtio tukee kansalaisia energiakriisissä. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus tuki kotitalouksia rahallisesti tämän vuoden alun korkeiden sähkölaskujen vuoksi. Suomessa sähkön siirtohintojen lähes mielivaltaiselta tuntunut nousu saatiin onneksi kuriin viime vuonna. Kuluttaja maksaa silti yhä siirtolaskussa arvonlisäveron lisäksi sähköveroa, joka muodostaa siirtolaskusta lähes puolet. Sähkön hinnan määrittävät markkinat. Kysyntää on nyt valtavasti enemmän kuin tarjontaa, kun koko Eurooppa haluaa eroon venäläisestä energiasta. Korkeista pörssihinnoista hyötyvät sähköyhtiöt.

Energiaturvallisuus on taattava tulevaisuudessa paremmin. Varavoimaloiden rakentaminen, eteenpäin katsova energiapolitiikka ja investointi uusiutuviin energiamuotoihin kuuluvat siihen valmiuteen.

Jotain hyvää tästäkin kriisistä voi seurata. Vaikkakaan ei kertaheitolla, Suomi siirtyy nopeammin kohti fossiilitonta energiantuotantoa, ja nyt viimeistään sen siirtymän arvo ymmärretään. Uudet tuulivoimapuistot olisi syytä toivottaa tervetulleeksi myös Pirkanmaalle. Ehkä kriisi poikii jopa uusia keksintöjä energian varastoinnille pahan päivän varalle.

Vuonna 2021 Venäjältä tuodun sähkön osuus Suomessa oli 10 prosenttia. Hyvä uutinen on, että viime vuonna jo 54 prosenttia Suomen sähköntuotannosta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Suunta on oikea: eroon Venäjän tuontienergiasta, joka on pääosin fossiilista.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut