Nuorista yli puolet elää yli 100-vuotiaiksi

Suomalaisten keskimääräinen elinajanodote on kasvanut ja kasvaa yhä hurjaa vauhtia.

23.7. 7:00

Länsimaissa kauhistellaan kaiken muun ohella väestörakenteen rajua muutosta. Perinteinen väestöpyramidimalli, jossa on paljon lapsia ja nuoria, mutta vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä aina vähemmän ihmisiä, ei ole toiminut enää aikoihin. Tämä johtuu siitä, että elintaso, terveydenhuolto ja lääketieteen läpimurrot ovat jatkuvasti parantuneet.

Muutos on Suomenkin väestörakenteessa on ollut raju. Vielä 1970-luvulla keskimääräinen elinajanodote Suomessa oli miehillä 66 vuotta ja naisilla 74 vuotta. Tällä hetkellä elinajanodote on miehillä 79 vuotta ja naisilla 85 vuotta, eikä odotteen kasvu ole hidastunut.

Vuosituhannen alkuvuosikymmenellä syntyneistä Suomen kansalaisista yli puolen odotetaan elävän yli 100-vuotiaiksi. Muutos on huima, sillä 1970-luvulla syntyneistä viidenneksen odotetaan elävän yli 100-vuotiaiksi ja 1940-luvulla syntyneistä viiden prosentin.

Tämä kaikki selviää Tampereen yliopiston uuden gerontologian professorin Anu Sirenin esittelyluennolta. Sirenin mukaan juuri kansalaisten keskimääräisen elinajan pidentyminen on suurin syy väestörakenteen muutokseen eikä syntyvyyden lasku.

Muutos ei myöskään juuri hidastu syntyvyyden kasvamisesta.

Sirenin mukaan elinajan pidentyessä nimenomaan terveiden elinvuosien määrä kasvaa. Professorin mukaan on jo aivan perusteltua sanoa, että 70 on uusi 50 ikävuosissa.

Huomattavaa on myös, että se aika elämän loppupuolella, jolloin ihminen tarvitsee muiden hoivaa, ei näytä kasvaneen elinajanodotteen pidentyessä. Tästä seuraa monta eksistentiaalista kysymystä.

Työurat varmasti pitenevät, mutta kuinka moni haluaa tehdä töitä vaikkapa 60 vuotta putkeen, vaikka hyvin jaksaisikin? Sirenin mukaan tulevassa pitkäikäisten yhteiskunnassa elinaikaan saatetaan suhtautua kuin hyödykkeeseen. Sitä voi vaihtaa rahaan vaikkapa pysymällä töissä ja kasvattamalla eläkepottiaan, tai vapaa-aikaan jo kertyneen eläkkeen ja säästöjen turvin.

Nykyinen yhteiskuntamme on rakennettu palvelemaan perinteistä väestöpyramidimallia. Kun pitkäikäisten määrä koko ajan voimakkaasti kasvaa, täytyy myös yhteiskunnan palveluineen muuttua perusteellisesti.

Tärkeää on, ettei pitkäikäisten yhteiskuntaa mielletä uhaksi.

Koska pitkäikäisten yhteiskunta vaatii lähes kaiken nykyisen muuttumista, se on päinvastoin hyvä mahdollisuus kehittää kaikesta nykyistä paremmin toimivaa ja ihmisyyttä paremmin palvelevaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut