Puolustus vie miljardeja Nato-jäsenyydestä riippumatta

Pelkkä pitkä itäraja antaa motivaatiota puolustusmenojen pitämiseen korkeina.

5.7. 14:01

Nimet ovat paperissa. Venäjän hyökkäyssodan alusta ehti kulua vain reilu neljä kuukautta, kun Suomi ja Ruotsi pääsivät Naton tarkkailijajäseniksi. Vauhti oli melkoinen.

Tarkkailijajäsenet pääsevät mukaan lähes kaikkiin Naton kokouksiin. Artikla 5:n turvatakuut puuttuvat, sillä ne annetaan täysjäsenille.

Ennen jäseneksi pääsyä Nato-maiden tulee ratifioida tiistaina allekirjoitetut liittymispöytäkirjat. Useissa maissa tähän tarvitaan parlamentin päätös. Arvaamattomin on taas Turkki, eikä kukaan osaa varmasti sanoa, milloin ratifiointikierros on valmis ja Suomen eduskunta pääsee lyömään jäsenyydelle viimeisen sinetin.

Suomi ja Ruotsi voivat nyt vain odottaa ja harjoittaa diplomatiaa liikoja nöyristelemättä. Kärsivällisyys on jatkossakin koetuksella, sillä Turkki ei jätä käyttämättä ratifiointiaan edeltävää aikaa huomion ja lisäetujen saamiseksi. Ensi vuoden parlamentti- ja presidentinvaalien alla kaivataan jonkinlaista glooriaa tilanteessa, jossa maassa riehuu 80 prosentin inflaatio.

Toistaiseksi Nato-haun tuntuvin vaikutus on Suomessa ollut yleinen henkinen rauhoittuminen. Vielä keväällä ihmeteltiin joditablettien loppumista apteekeista Putinin uhkailtua ydinaseilla ja ostettiin selviytymisvarusteita verkkokaupasta. Nyt Uutissuomalainen julkisti kyselyn, jonka mukaan yli puolet suomalaisista kertoo turvallisuudentunteensa vahvistuneen jäsenyyden hakemisen takia.

Suurin helpotuksen huokaus taisi päästä jo toukokuussa, kun valtionjohto eli tasavallan presidentti ja pääministeri ilmoittivat kannattavansa Nato-hakemuksen jättämistä: länteen kuulutaan.

Suomen puolustusmenoja täysjäsenyys ei itsessään juuri lisää. Yli 5 miljardin menot ylittävät jo tänä vuonna hävittäjähankinnan ja sodan pakottamien lisähankintojen takia Nato-rajan eli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä raja ei ole sitova, eikä siihen yltänyt viime vuonna edes kolmannes Nato-maista. Kuuliaisten joukossa olivat Baltian maat, joiden omat armeijat ovat vaatimattomia. Sodan alettua länsimaat ovat yleisesti ilmoittaneet lisäpanostuksista puolustusmenoihinsa.

Suomelle jo pelkkä pitkä itäraja antaa motivaatiota puolustusmenojen pitämiseen korkeina. Venäjä täyttää aikanaan Ukrainaan tyhjentämänsä rajantakaiset tukikohdat ja vahvistaa aseistusta. Nato-jäsenenäkin Suomi vastaa puolustuksestaan pääasiassa itse – muttei enää yksin, eikä edes Venäjä ole tähän mennessä hyökännyt Nato-maahan.

Lue lisää: Kaikkonen: "Täysjäsenyys mahdollista periaatteessa jo loppuvuodesta" – Suora lähetys Haaviston ja Kaikkosen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut