Vaara vaanii muualla kuin asuntolainoissa

Finanssivalvonta haluaa asuntolainakaton vastoin hallituksen linjausta.

5.7. 5:00

Suomessa oli viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan asuntolainaa hiukan alle joka kolmannella eli 865 700 kotitaloudella. Keskimääräinen asuntolaina oli 110 600 euroa. Kaikkiaan velkoja oli 137 miljardia euroa, josta asuntolainoja lähes 96 miljardia euroa.

Suomen Pankin tuoreen tilaston perusteella suomalaiset ovat hätkähtäneet korkojen ja hintojen nousua. Toukokuussa tämä näkyi myös asuntolainojen kysynnässä, sillä uusia asuntolainoja nostettiin 180 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten. Toukokuun lopussa asuntolainakanta oli 107,7 miljardia – talletuksia oli vielä viitisen miljardia enemmän.

Asuntolainojen keskikorko nousi huhtikuusta ja oli 1,13 prosenttia. Ennusteiden mukaan viitekorot saattavat nousta tämän ja ensi vuoden aikana niin, että uusien asuntoluottojen keskikorko voisi nousta yli 3 prosenttiin.

Korkosuojaukset yleistyivät alkuvuonna. Laina-asiakas haluaa nyt, että edes yksi asumiskulujen menoerä pysyy hallinnassa, vaikka suojauskin maksaa.

Muuta elämistä suomalaiset rahoittivat velaksi aiempaa löysemmin. Vakuudettomien kulutusluottojen määrä nousi peräti 15 prosenttia toukokuussa vuoden takaisesta, mikä on kaikkien aikojen ennätys.

Kulutusluottoja nostettiin lähes 370 miljoonan euron edestä, ja samaan aikaan myös korttiluottokanta kasvoi lähes 10 prosenttia. Korttiluottoja oli kaikkiaan 3,4 miljardia. Näistä luotoista maksetaan nyt yleisesti noin 8–10 prosentin korkoja.

Finanssivalvonta suositteli viikko sitten yllättäen uutta asuntolainakattoa. Sen mukaan lainanhakijan kaikkiin lainanhoitokuluihin saisi kulua enintään 60 prosenttia nettotuloista ensi vuoden alusta lähtien.

Pankkien mielestä nykyinen asuntolainojen stressitestaus riittäisi hyvin. Nykyäänkin testaus tehdään Fivan suosituksesta 6 prosentin korolla ja korkeintaan 25 vuoden laina-ajalla.

Velkakatto oli jo viime vuonna myös hallituksen valmisteltavana, mutta se hylättiin. Tulossa on kuitenkin yli 30-vuotisten asuntolainojen kielto ja taloyhtiölainojen tiukennus. Suositus tuntuu nytkin sikäli oudolta, ettei asuntolainoista ole koitunut juurikaan ongelmia: suomalaiset maksavat niitä tunnollisesti. Maksuvaikeuksien takana ovat muut velat ja yli varojen eläminen, josta kertoo kulutusluottojenkin suosio.

Finanssiala kannattaa positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa. Rekisteri kerää tiedot asiakkaiden kaikista veloista, jolloin rahoituslaitokset näkevät lainanhakijan talouden tilanteen nykyistä paremmin. Tavoite on, että rekisteri olisi käytössä keväällä 2024.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut