Suomen Nato-hausta tulikin hyssyttelyä riemumarssin sijaan

Nyt mitään Nato-päivämääriä ei Suomessa enää mainita.

14.6. 5:00

Kukaan ei tiedä, milloin Suomi ja Ruotsi lopulta onnistuvat pääsemään Naton jäseneksi. Tätä menoa voi hyvin olla, että Suomessa ehtii eduskunta vaihtua ensi keväänä sopimuksen lopulliseen ratifiointiin. Sitä ennen pitäisi Turkin taipua niskuroinnissaan, hakijoiden setviä jäsenyysneuvottelut ja sopimusten läpäistä Naton jäsenmaiden parlamentit.

Turkki-ongelman ydin pilkottaa niinkin kaukana kuin 18. kesäkuuta 2023. Tuolloin maassa valitaan presidentti ja parlamentti. AKP-puoluetta johtavan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin lähes 20 vuotta kestänyt valtakausi on katkolla. Vaikeuksia nykyjohdolle tuo ennen kaikkea maan heikko taloustilanne.

Erdoğan yrittää vaalikamppailussa vedota oikeistokonservatiiveihin. Tässä työkaluna toimii tiukka suhtautuminen kurdeihin. Kurdeista tuli myös yksi syntipukki sille, että Turkki käänsi takkinsa kuukaudessa: huhtikuussa Erdoğan vakuutteli presidentti Sauli Niinistölle tukevansa Suomen Nato-jäsenyyttä, toukokuun 18. päivänä kanta muuttui kielteiseksi.

Turkin mukaan Suomi ja Ruotsi muun muassa kieltävät virheellisesti aseviennin Turkkiin ja suhtautuvat liian lepsusti terrorismiin, jonka uhkaa aiheuttavat tämän syytöksen mukaan kurdit. Suomen linja kurdien sissijärjestöä PKK:ta kohtaan on kuitenkin selvä: se on kielletty Suomessa ja kuuluu myös EU:n terroristilistalle. Niinistön mukaan Suomen terrorismin vastainen politiikka ei eroa muista Nato-maista.

Naantalin Kultaranta-keskustelujen varovaisen sävyn perusteella näyttää siltä, että Erdoğan saa puristettua Turkille myönnytyksiä kyykyttäessään jäsenyyttä hakeneita ja nostaessaan omaa profiiliaan. Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Turkki on tärkeä jäsenmaa, sen terrorismimurheet ovat oikeutettuja ja maa on myös kärsinyt terrori-iskuista enemmän kuin muut Nato-maat.

Stoltenberg toki vakuutti uskoaan Suomen Nato-jäsenyyden toteutumiseen, eikä Madridin huippukokous ole hänestä mikään takaraja Turkin vaatimusten ratkaisulle. Suomessa ehdittiin elää siinä uskossa, että Madridissa olisi kesäkuun lopussa pidetty jäsenhakemuksien juhlat. Nyt mitään Nato-päivämääriä ei enää mainita.

Jälkikäteen tuntuu uskomattomalta, että vielä huhti–toukokuussa Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa keskustelutti näkyvimmin se, pystytäänkö hakemukset jättämään yhtäaikaa. Turvallisuuden maksimoinnista ei tullut Suomelle riemumarssia, vaan eteen tuli outo välietappi, josta selviytyminen kysyy kärsivällisyyttä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut