Sota pakotti kuljetusalan uusille reiteille, kun Venäjä jäi nurkkaansa

Suomi aikoo ottaa käyttöön satoja maahan jääneitä Venäjän liikenteen junanvaunuja.

9.6. 5:00

Suomen logistiikka-ala on ripeästi suunnannut uudelleen Venäjän hyökkäyssodan hankaloittamaa tai katkaisemaa tavara- ja henkilöliikennettä. Transitoliikenne on varjo entisestään.

Raiteilla henkilöliikenne Suomen ja Venäjän välillä loppui tyystin. Tavaraliikenteestä on jäljellä neljänneksen ripe muutaman rajanylityspaikan kautta, ja senkin VR lopettaa kuluvan vuoden loppuun mennessä. Sodan vaikutus on suuri, sillä maiden väliset tavaravirrat ovat olleet vuositasolla noin 30–40 prosenttia kaikesta raideliikenteen rahdista. Niitä on ollut operoimassa kolme yritystä.

Kiskojen rahtiliikennettä aiotaan suunnata Tornion ja Haaparannan suuntaan. Suomessa ja Ruotsissa on eri raideleveydet ja Tornion ratapihaa joudutaan perusparantamaan kaksoisraiteilla, joiden avulla raidehankaluuksia yritetään vähentää. Uudelleenreititystä on käytetty myös Kiinan tavarakuljetusten käynnistämiseksi. Entisen Venäjän kauttakulun sijaan on siirrytty Keski-Aasian kautta kulkevalle Trans-Kaspian radalle.

Suomeen on tuotu vuosittain 10 miljoonaa kuutiota venäläistä puuta, josta osa raiteita pitkin. Kun tuonti loppui, Suomen huomattiin joutuneen kalustopulaan tuontia korvaavan kotimaisen puun kuljettamisessa. Suomeen on jämähtänyt rataverkolle satoja venäläiskuljetuksia hoitaneita, pääosin suomalaisomisteisia puutavaravaunuja, jotka on nyt tarkoitus ottaa sisäisen liikenteen käyttöön. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä lakiesitys, joka mahdollistaisi vaunujen käytön vuoden 2026 loppuun. Vaunut ovat venäläisissä rekistereissä eivätkä ne ole EU-vaatimusten mukaisia. Samoin Suomessa on Venäjä-liikenteestä jääneitä kemian kuljetusten säiliövaunuja.

Lentoliikenteessä suurin vaikutus on ollut Venäjän ylilentokiellolla, joka iski lujaa Finnairin Aasian kaukolentoihin. Finnair toki lentää esimerkiksi Tokioon, mutta pohjoisnavan reitti on yli 4 tuntia pidempi. Venäjän ilmatilassa saavat yhä lentää Kiinan, Etiopian, Etelä-Korean ja Turkin lentokoneet, ja erityisesti kiinalaiset ovat lentäneet Eurooppaan aktiivisesti Venäjän yli.

Euroopan sisäinen lentoliikenne ehti toipua pandemiasta 85 prosenttiin vuoden 2019 tasosta. Markkinaraon haistoivat halpalentoyhtiöt, jotka lisäsivät markkinointia hanakasti.

Merenkulussa transitoliikenteen loppu hiljensi satamia. Saimaan kanavan liikenne loppui tyystin ja samalla katosi miljoonan tonnin kapasiteetti. Tällä on nostalginenkin seuraus: Saimaan vesistön rannoilla toimivat metsäyhtiöt ovat vakavissaan pohtineet tukinuittojen käynnistämistä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut