Suomella on parannettavaa hybridiuhkien torjunnassa – sinisilmäisyys on yritysten suurin heikkous

Vasta puolet yrityksistä on laatinut ohjeet urkkimisen tunnistamiseksi.

8.6. 5:00

Suomen ja Ruotsin jäsenhakemusten piti edetä Naton Madridin huippukokouksen taputeltavaksi 28.–30. kesäkuuta. Turkin jarruttelun takia varsinaisia neuvotteluja ei ole edes aloitettu.

Vetkuttelu ei pelkästään hyppyytä suomalaisministereitä maasta toiseen tukea hakemassa. Se heikentää Suomen turvallisuutta venyttämällä aikaa, jonka olemme alttiina Venäjän vastatoimille. Sotilaallinen uhka on jäänyt onneksi taka-alalle, kun Venäjä jumittui murskaamaan Ukrainaa. Suomi on myös saanut painavia tuen ilmauksia vahvan sotavoiman mailta.

Hybridivaikuttamiselle altis aikakausi pitkittyy, mutta toistaiseksi Suomessa on päästy vähällä, lähinnä ilmatilaloukkauksilla. Kuluttaja on ehkä ihmetellyt, mistä ovat johtuneet verkkopankkien katkokset. Arkeen laajasti vaikuttavista Venäjän aiheuttamista ongelmista ei ole tullut tietoa viranomaisilta tai yrityksiltä.

Kyberhyökkäyksille altteimpina on Suomessa pidetty kriittiseen infrastruktuuriin kuten energian tuotantoon ja jakeluun liittyviä yrityksiä, rahoitusalaa ja terveydenhuoltoa. Kyberuhan lisäksi suomalaisyritykset ovat havainneet yleistyvästi muitakin hybridivaikuttamisen uhkia.

Keskuskauppakamari teetti Taloustutkimuksella kyselyn suomalaisyritysten käsityksestä hybridiuhista ja niiden varautumisesta. 277 yritystä vastasi kyselyyn sota-aikana maalis–huhtikuussa. Joka neljäs vastaaja oli kokenut hybridivaikuttamiseksi epäilemäänsä toimintaa. Määrä oli yli kaksinkertaistunut edellisestä kyselystä neljässä vuodessa. Suurilla yrityksillä osuus oli kolmasosa.

Peräti 96 prosenttia yrityksistä kaipaa hybridiuhista lisää tietoa ja koulutusta viranomaisilta. Yritysten suurin heikkous kohteeksi joutumiselle on liika avoimuus eli sinisilmäisyys.

Yleisimpinä rikollisten tai ulkomaisten tiedustelupalveluiden työkaluina pidettiin phishing-tietojenkalastelua ja haittaohjelmien levittämistä. Vasta puolet yrityksistä on esimerkiksi laatinut ohjeet urkkimisen tunnistamiseksi ja tiedon suojaamiseksi.

Hybridivaikuttamisen näkyvin ilmiö on ollut turvapaikanhakijoiden aallon masinointi rajoille. Pohjois-Suomi sai tästä kokemusta jo 2015. Ei pidä ihmetellä, jos itärajan rajanylityspaikkojen aitojen vahvistus saa nyt kannatusta kansanedustajia myöten.

Muutakaan ei voida, kun hallitus ei suostu tekemään valmiuslakiin lisäyksiä turvapaikkahakemusten käsittelyn keskeyttämisestä edes ruuhkan tullen. Tunnollinen Suomi ei aio tässäkään asiassa lipsua EU:n komission linjalta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut