Totta se on: hintojen kohoaminen on ajanut suomalaiset aiempaa halvempien tuotteiden pariin, ellemme sitten ole syöneet vähemmän tai ostaneet harvemmin kulutustavaroita. Reagointi on ollut nopeaa ja muutos selvä.
Päivittäistavarakauppa ry PTY julkisti huhtikuun myyntiluvut. Lähes 1,8 miljardin euron kuukausimyynnissä oli kasvua vuodentakaisesta vain 1,4 prosenttia, kun hinnat nousivat samaan aikaan yli 5 prosenttia. Tilastokeskuksen tuottamassa hintaindeksissä ovat mukana muun muassa elintarvikkeiden, mietojen alkoholijuomien ja kulutustavaroiden myynti.
Hintojen nousu on kiihtynyt kevään kuluessa, sillä tammi–huhtikuussa hinnat kallistuivat yhteensä 4,2 prosenttia. Elintarvikeketjun kustannuskriisi näkyy jo selvästi asiakkaalla asti. Tilastokeskuksen hintaindeksin mukaan elintarvikkeiden ja juomien hintataso nousi huhtikuussa 6 prosenttiin, ja tahdin on ennakoitu kiihtyvän kesän ja syksyn aikana kaksinumeroisiin lukuihin.
Kaupan sisällä kyyti on ollut kylmää lähipalveluille. Pien- ja valintamyymälät ovat menettäneet myyntiä, kaikkein pienimmät alle sadan neliön myymälät alkuvuonna 3,5 prosenttia. Pelkästään huhtikuussa pienmyymälöiden myynti laski yli 5 prosenttia. Parhaiten ovat pärjänneet suuret yksiköt. Yli 1 000 neliön supermarketien ja suurmyymälöiden myynti kasvoi huhtikuussa selvästi yli 2 prosenttia.
Tavaratalo- ja hypermarketketjut kasvattivat liikevaihtoaan huhtikuussa 3 prosenttia. Yksittäisenä rakettina oli pukeutuminen, sillä vaatteiden myynnissä oli peräti neljänneksen kevätpiikki.
Mikäli myynnin kehitys kaupparyhmittäin jatkuu kevään kaltaisena, kaupparyhmät saattavat joutua puuttumaan myymäläverkostojensa rakenteeseen. Suunta veisi silloin kohti keskittymistä.
Paljon on kaupallakin kiinni siitä, kuinka kauan Suomea uhkaava taantuma inflaatiokierteineen kestää. Vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä Suomi sai aikaan hentoisen 0,2 prosentin bruttokansantuotteen nousun edellisestä neljänneksestä. Vuoden jatkunut talouskasvu kuihtui jo olemattomaksi, mutta suurimmat inflaation ja Venäjän hyökkäyssodan muut vaikutukset ovat vasta edessä.
Alkuvuonna talouskasvu nojasi pitkälti julkisiin investointeihin, jotka kasvoivat yli viidenneksen edellisestä neljänneksestä. Yksityinen kulutus ei enää kannatellut taloutta vaan väheni lievästi. Viennin volyymi laahasi 10 prosentin laskussa. Tämä käänne ei toivottavasti ole pitkäaikainen.