Nato-haussa tärkeintä Suomelle on nopeus

Roolin Naton jäsenenä ehdimme onneksi päättää myöhemmin.

17.5. 5:00

Suomi veti Venäjän hyökkäyssodasta johtopäätökset ja jättää eduskuntakäsittelyn jälkeen jäsenhakemuksen Natoon ilman varaumia. Toiveena on päästä täysjäseneksi mahdollisimman nopeasti. Se tietää ratifiointien aikana kovaa työtä poliitikoille ja virkamiehille.

Ruotsi varustaa oman hakemuksensa yksipuolisilla varaumilla, sillä valtapuolue sosiaalidemokraatit vastustaa ydinaseiden tai pysyvien tukikohtien tuomista Ruotsiin. Tämän linjan on valinnut myös esimerkiksi Norja, Tanskankin alueella on vain yksittäinen pieni tukikohta Grönlannissa.

Natolle ei liene mitään tarvetta saati halua tuoda alueellemme ydinaseita. Suomellekaan tuskin tulee mitään hinkua niitä saada maahan. Tukikohdasta sen sijaan voi tulla myöhemmin myös sisäpoliittisen väännön aihe.

Kyse on siitä, millaisen roolin Suomi Natossa ottaa. Onneksi tällä valinnalla ei ole kiire. Naapurimaista Norja on ollut Tanskaa ja Viroa pidättyvämpi: jälkimmäiset ottivat isoa roolia Afganistanissa yli 10 vuotta kestäneessä Yhdysvaltain vetämässä Isaf-kriisinhallintaoperaatiossa. Niiden joukkoja sijoitettiin hyvin sotaisiin oloihin eteläiseen Afganistaniin – tanskalaisia kuoli operaation aikana yli 40 ja virolaisiakin kymmenkunta. Väkilukuun verrattuna tappiot olivat suuria.

Norja, Ruotsi ja Suomi osallistuivat operaatioon etelää rauhallisemmassa Pohjois-Afganistanissa. Natoon kuulumattomat Ruotsi ja Suomi jopa jakoivat saman Camp Northern Light -leirin Mazar-i-Sharifissa. Myös suomalaisjoukot joutuivat tulitaisteluihin ja kranaatti-iskujen ja miina- tai tienvarsipommiräjähdysten kohteeksi.

Suomi oppi Afganistanissa toimimaan aivan käytännön sotilasoperaatioissa yhdessä muiden maiden sotilaiden kanssa. Hankimme siis pitkäaikaista sotakokemusta, mutta tuolloin Suomi jättäytyi pois kaikkein pahimmista vaaranpaikoista. Siltikin menetimme operaation aikana kaksi sotilasta.

Toki myös vuonna 1956 Suezilta alkanut osallisuus YK:n rauhanturvaamisessa on totuttanut suomalaisia kansainväliseen yhteistyöhön.

Naton jäsenenä Suomi osallistuu Baltian ilmavalvontaan ja antaa sotilaita alueen kiertävästi vaihtuviin joukkoihin. Määrä tuskin on suurempi kuin Afganistanissa, jossa Isafiin osallistui enimmillään parisataa suomalaista. Tämä ei ehkä vielä hermostuta venäläisiä pahasti, mutta Suomeen sijoitettava tukikohta toisi naapurille ainakin syyn rahdata lisää rautaa rajalle.

Tätä ja muuta uhittelua voi olla luvassa jo nytkin. Mikään ei takaa, että Venäjän johdon yllättävän rauhallinen suhtautuminen olisi aitoa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut