Nato-päätös: Ruotsi nousi Suomen rinnalle kalkkiviivoilla ja se on hyvä

Ensi keskiviikkona on luvassa kahden Nato-hakijan harvinaisen tunteikas jääkiekko-ottelu.

12.5. 5:00

Jos hyvin käy, Suomen ja Ruotsin kansallislaulut raikuvat ensi keskiviikkona tunteikkaammin kuin koskaan. Tuolloin Leijonat kohtaa Tre Kronorin Nokia-areenassa Tampereella jääkiekon MM-kilpailujen alkusarjan ottelussa. Parhaassa tapauksessa ottelu juhlistaa historiallista käännettä, kun maat ovat juuri ehtineet ilmaista yhdessä halunsa tulla kutsutuiksi Naton jäseniksi. Silloin naapurusten suhde olisi läheisimmillään sitten vuoden 1809.

On mahdollista, että kumpikin maa saa hakemuksensa valmiiksi viikon sisään. Hidastavia varaumia ei ole hakemuksiin tulossa. Sen jälkeen vuorossa ovat nopeat jäsenyysneuvottelut ja Naton jäsenmaiden kansalliset ratifioinnit. Niitä odotellessa olemme Naton tarkkailijajäseniä.

Ratifiointikierros vie useita kuukausia. Pienenä riskinä on opportunismi: tähän mennessä Nato-maista ainakin Kroatiassa ja Turkissa on kuultu yksittäisiä möläytyksiä kaupankäynnistä Suomen ja Ruotsin jäsenhakemuksilla. Suomelle tällaiset kiristyspuheet ovat vastenmielisiä, vaikka idean asteelle jäisivät. Meillä ei ole juurikaan tekemistä Bosnian ja Hertsegovinan vaalilain tai Pohjois-Kyproksen tilanteen kanssa.

Lähipäivinä tapahtuu. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kertovat torstaina oman kantansa Nato-jäsenyyteen. Presidentin ja hallituksen yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta tekee varsinaisen hakupäätöksen sunnuntaina. Hallituksen selonteot menevät eduskunnan käsittelyyn ilmeisesti maanantaina. Eduskuntakäsittely voi olla ripeä.

Ruotsi pyrkii samaan aikatauluun, mikä on hämmästyttävä suoritus. Maa ehti kalkkiviivoilla Suomen rinnalle pitkältä takamatkalta. Se on kummankin etu ja parantaa turvallisuutta.

Hakuprosessin aikaisia Venäjän aiheuttamia riskejä on pyritty minimoimaan hakemalla lisäturvaa Naton suurilta jäsenmailta. Keskiviikkona uskoa kävi Suomessa ja Ruotsissa lujittamassa Britannian pääministeri Boris Johnson, joka ehti jo maaliskuussa kertoa maansa suhtautuvan suopeasti Suomen jäsenyyteen. Sotilaallisesti vahvan Britannian selkänoja on arvokas.

Suomi itse on varmistanut yhteensopivuutensa puolustusliittoon muun muassa vuosikymmenten yhteistyöllä ja asehankinnoilla. Kun hävittäjäkauppa nostaa puolustusmenot Naton vaatimalle tasolle, jäsenyyden lisäkulut jäävät muutamaan kymmeneen miljoonaan euroon vuodessa. Hävittäjien hankinnan jälkeen Suomi joutuu ratkomaan, miten puolustusmenojen taso säilytetään riittävän korkeana. Se onnistuu kyllä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut