Taloudessa on säilynyt myönteinen vire

Alkuvuoden osavuosikatsaukset eivät kerro vielä koko totuutta sodan vaikutuksista.

29.4. 5:00

Mielialat talousrintamalla ovat olleet viime kuukausina apeat. Koronapandemian pitkittyminen ja Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ovat syöneet kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen, ja moni suomalaisyritys on tuntenut Venäjä-pakotteet nahoissaan.

Siihen nähden on jonkinlainen yllätys, että viime ja tällä viikolla julkistetut suomalaisten pörssiyritysten osavuosikatsaukset ovat pääsääntöisesti kertoneet taloudellisista onnistumisista, osa jopa positiivisista yllätyksistä. Kauppalehden (28.4.) laskelmien mukaan yli 10 prosentin tuloskasvusta on kertonut jo yli puolet tulosjulkistajista.

Toki on myös selvästi nähtävissä, että Venäjällä merkittävää liiketoimintaa harjoittaneiden yhtiöiden, kuten rakennusyhtiö SRV:n, liikevaihdossa ja tuloksessa sodan vaikutus näkyy.

Vaikka osavuosikatsauksissa on ainakin torstaihin asti ollut positiivinen perusväre, Ukrainan sodan todelliset vaikutukset näkynevät vasta yhtiöiden toisella tuloskvartaalilla eli huhti–kesäkuussa. Näin siksi, että kun Venäjän hyökkäys alkoi 24. helmikuuta, ensimmäisestä vuosineljänneksestä oli ehtinyt kulua jo lähes kaksi kolmasosaa.

Ukrainan sodan ja Venäjä-pakotteiden vaikutus Suomen kansantaloudelle ja suomalaisille pörssiyrityksille on huomattavasti pienempi kuin mitä se olisi ollut vielä vuosikymmeniä sitten. Vastaavasti mitä pidemmälle vuosi 2022 etenee, sitä paremmin suomalaisyritykset pystyvät sopeuttamaan toimintojaan muuttuneeseen maailmantilanteeseen.

Toisaalta taustalla väijyy runsaasti epävarmuuksia. Sodan eskaloituminen on niistä suurin, mutta myös inflaatiopeikko ja korkojen nousu lisäävät epävarmuutta ja kaventavat varsinkin taloudellisesti heikommassa asemassa olevien yritysten elintilaa.

Taloudellinen toimeliaisuus on jatkunut maailmantaloudessa vireänä Ukrainan tapahtumista huolimatta. Viimeksi torstaina Valmet ilmoitti hienopaperikonelinjan myymisestä Kiinaan. Kaupan arvoksi on arvioitu noin 100 miljoonaa euroa. Samansuuntaista viestiä kertoi Nokia, jonka tuotteiden ja palveluiden kysyntä on edelleen voimakasta toimitusrajoitteista ja kustannusinflaatiosta huolimatta.

Helsingin pörssin yleisindeksi on pudonnut tammikuun alun huippulukemista peräti 15 prosenttia. On täysin mahdollista, että kurssireaktioissa on enemmän epävarmuutta ja liioittelua kuin mitä yritysten todellinen talouskunto edellyttäisi.

Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka on pitänyt toistaiseksi paniikin loitolla. Iso kysymys kaiketi kuuluu, miten maailman finanssimarkkinat reagoivat sitten, kun keskuspankkien koronapandemian vuoksi aloittamat poikkeustoimet päättyvät.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut