Pitääkö Venäjän sekopäiset lausunnot uutisoida kuin ne eivät olisi sekopäisiä?

Miten suhtaudutaan kylähulluun, joka on uhkaavalla päällä linja-autossa? Kiinnitetään mahdollisimman vähän huomiota, ollaan tarpeen mukaan kuuntelevinaan kohteliaasti vaikka ei kuunnella sekä valmistaudutaan ärähtämään tiukasti ja tarvittaessa pyytämään apuvoimia. Entä jos kylähullulta vaikuttaakin naapurin ydinasevaltio?

16.4. 6:57

Twitter: @tuulensuu

Aluksi Venäjän valtionjohdon ja armeijan lausuntojen lyhyt tulkkausopas:

  • ei = kyllä

  • kiistämme = vahvistamme

  • tuomitsemme X:n = myönnämme, että olemme X:n takia todella lirissä

  • suunnitelman mukaan = vielä enemmän päin helvettiä kuin kuvittelimme

  • vetäytyy aiotusti = pakenee paniikissa tohjoksi ammuttuna

  • lännen valhe = tosi kuvaus rikoksistamme

  • on hinauksessa = uppoaa liekeissä

  • modernit aseemme = ostimme budjetilla itsellemme jahdit ja alokkaille koiranmuonaa.

Miten vakavasti pitää ottaa Venäjän jokainen lausunto, kun tiedämme viimeistään nyt, että mikään sen puhe ei ole rehellistä? Entä jos Venäjä uhittelee Suomelle? Pitääkö lausunnoista uutisoida niin kuin ne olisivat minkä tahansa vakavasti otettavan valtion kannanottoja? Venäjän viralliset lausumat esimerkiksi hyökkäyssodan kulusta ja Natosta sekä oikeastaan kaikesta ovat sellaisia, että tosiasiallisesti pätevä johtoverbi jopa uutistekstissä olisi valehtelee, vähintään väittää.

Toinen toistaan sekopäisempien kannanottojen uutisoinnista voi kysyä, onko jokainen valehtelukohtaus uutisen väärti vai pitäisikö Venäjään suhtautua kuin siihen mielenterveydeltään järkkyneeseen pikkukunnan varavaltuutettuun, joka on alkanut väittää maata pannukakuksi. Vastaus on, että Venäjän selvästi todenvastaiset lausumat ja uhkailut ovat uutisia, jotka pitää kertoa. Asianmukaisesti raportoituina ja tosiasioiden kokonaisuuteen asetettuina ne näyttävät edes jonkinlaista kuvaa itänaapurimme suhteesta todellisuuteen sekä kuvaavat sitä, miten Venäjä yrittää muokata käsitystämme todellisuudesta.

Todellisuuden muokkaamisessa Venäjä nimittäin on kiistattoman hyvä. Se on tehnyt taitavaa informaatiovaikuttamista johdonmukaisesti, huomattavin voimavaroin ja pitkään. Se on onnistunut muun muassa vaikuttamaan merkittävästi Yhdysvaltain presidentinvaaleihin sekä järkyttämään EU:n yhtenäisyyttä auttamalla brexitiä toteutumaan ja voimistamalla Euroopan äärioikeistoa.

Nato-jäsenyytemme kuuluu Venäjälle yhtä paljon kuin murtovarkaalle kuuluu se, minkä hälytysjärjestelmän taloomme valitsemme.

Muistettava on sekin, miten vaikea jopa erittäin medialukutaitoisessa Suomessa oli vuonna 2014 sanoa selvällä suomen kielellä, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Höpisimme pienistä vihreistä miehistä.

Venäjä perusteli lukuisissa yhteyksissä Krimin miehitystä sillä, että alue on historiallisesti kuulunut Venäjään. Perustelu on luonnollisesti järjetön, koska valtioiden rajoja määräävät voimassa olevat kansainväliset sopimukset. Asuin takavuosina perheineni pääkaupunkiseudulla omistusasunnossa, jonka myimme muutettuamme Tampereelle. Venäjän logiikalla voisin ensi viikolla ilmaantua entisen asuntomme ovelle ja ilmoittaa nykyiselle omistajalle, että me muuten historiallisesti omistamme tämän osakkeen ja otamme sen nyt uudestaan hallintaamme. Kun tämän tasoista perustelua toistelee Venäjä, harva uutinen määrittelee argumentin naurettavaksi siitä huolimatta, että alas ampuminen olisi paitsi helppoa myös hauskaa.

Vielä tänä keväänä moni media uutisoi Ukrainan kriisistä ennen kuin otsikkoon monen pohdinnan jälkeen tohdittiin kirjoittaa suoraan Venäjän hyökkäys.

Venäjän mielipidevaikuttamisen onnistumista on sekin, jos Suomessa kenelläkään käy edes mielessä kysyä, mitä mieltä Venäjä on Suomen todennäköisestä Nato-jäsenyydestä. Nato-jäsenyytemme kuuluu Venäjälle yhtä paljon kuin murtovarkaalle kuuluu se, minkä hälytysjärjestelmän taloomme valitsemme.

Vaikka naamiot nyt onkin riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät, Venäjän miljoonien työtuntien investoinnit mielipiteiden ilmatilaan vaikuttavat yhä. Jokaisen on mietittävä tarkkaan, kenen lauseita käyttää ja puhuisiko ilman Venäjän vaikutusta kuten puhuu.

Kirjoittaja on Aamulehden vastaava päätoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut